BILLY TALENT - "Halusimme yhdistää parin edellisen pitkäsoittomme parhaat puolet"
- Timo Isoaho Kanadalainen Billy Talent on noussut muutamassa vuodessa erääksi modernin punkvaikutteisen raskaan rockin vaikutusvaltaisimmista nimistä. Myös tuore albumi "Dead Silence" on jo ehtinyt näyttää terävät kyntensä.
Toronton kupeesta Mississaugan kaupung...
Lue lisääKanadalainen Billy Talent on noussut muutamassa vuodessa erääksi modernin punkvaikutteisen raskaan rockin vaikutusvaltaisimmista nimistä. Myös tuore albumi "Dead Silence" on jo ehtinyt näyttää terävät kyntensä.
Toronton kupeesta Mississaugan kaupungista kotoisin oleva Billy Talent iskeytyi suomalaisten fanijoukkojen suureen tietoisuuteen vuonna 2006 ilmestyneellä "Billy Talent II" -hittilevyllä. Monille asiaan vihkiytymättömille tulikin tuolloin suurena yllätyksenä, että Billy Talentin juuret ulottuvat aina vuoteen 1993 asti.
Laulaja Ben Kowalewicz, kitaristi Ian D'Sa, basisti Jon Gallant ja rumpali Aaron Solowoniuk perustivat silloin Pezz-yhtyeen, jonka nimi muuttui Billy Talentiksi juuri ennen vuosituhannen vaihdetta.
- Pezzin aika oli vielä sellaista viatonta harjoittelua... Kaikki yhtyeen jäsenet kävivät päivätöissä ja painuimme treenikämpällemme sitten harva se ilta. Vuonna 1999 saimme kerättyä sen verran yhteistä rahaa, että pääsimme studioon nauhoittamaan "Watoosh!"-debyyttiämme. Levy ei kuitenkaan herättänyt kovin suurta mielenkiintoa ja myyntilukemat jäivät pieniksi, mutta emme me siitä takaiskusta sen suuremmin masentuneet. Emmehän me mitään täysikuuta taivaalta alunperinkään tavoitelleet, Ian D'Sa muistelee.
- Jossakin vaiheessa meille sitten selvisi, että myös Yhdysvalloissa toimii orkesteri nimeltään Pezz. Siinähän puhuttiin jo peräti raastuvasta, emmekä viitsineet lähteä tosissaan tappelemaan nimen käyttöoikeuksista - varsinkin kun jenkki-Pezz oli toiminut jo vuodesta 1989. Sitä paitsi, Michael Turnerin "Hard Core Logo" -kirjasta napattu Billy Talent on parempi nimi, joten meillä taisi olla hieman onnea tässä onnettomuudessa. Niin tai näin, mutta musiikillista linjaansa hieman tarkistaneen ja Billy Talent -nimen adoptoineen yhtyeen onni tuntui samalla kääntyvän huomattavasti myötäisemmäksi. Orkesteri solmi levytyssopimuksen vaikutusvaltaisen Warner Music Canadan kanssa ja orkesterin niin sanottu virallinen debyyttilevy "Billy Talent" ilmestyi syyskuussa 2003. Tähän päivään mennessä pitkäsoittoa on myyty pelkästään yhtyeen kotimaassa kolminkertaisen platinalevyn verran.
- Miksi löimme läpi juuri tuolla hetkellä? No, ainakin sen verran on helppoa sanoa, että Billy Talent alkoi tuolloin olla bändinä suhteellisen valmis. Olimme treenanneet yhdessä kymmenisen vuotta ja soittaneet lukemattoman määrän keikkoja kaikenlaisissa kellariloukoissa ja autotalleissa ja toisinaan toki hieman paremmissakin paikoissa. Onnistuimme kirjoittamaan melodisesti tarpeeksi mielenkiintoisia kappaleita ja osasimme myös soittaa nämä biisit tarpeeksi tiukasti, D'Sa naurahtaa.
Euroopan vuoro koitti sitten Billy Talentin toisen virallisen pitkäsoiton aikoihin, vuosina 2006-07. Muun muassa Keski-Euroopassa alkoi tapahtua kummia, kun ensilevyllään Saksan listalla vaatimattoman sijan 97 saavuttanut "Billy Talent II" karautti suoraan Saksan albumilistan paalupaikalle.
- Levy-yhtiön edustajan heittämä "te muuten olette Saksan listaykkösiä" -lausahdus tuntui uskomattoman hienolta, mutta samalla myös täysin käsittämättömältä. Että meidän oma pieni yhtyeemme on noussut Euroopassa listojen kärkeen... Päivittelimme toisillemme, että mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu, onko tämä tosiaankin totta, kitaristi nauraa.
- Lähdimme sitten Euroopan-kiertueelle eivätkä saksalaiset fanit pettäneet meitä livetilanteessakaan. Olihan se huikeaa soittaa jossakin Berliinissä, kun meitä oli tullut katsomaan kymmenen tuhatta ihmistä. Emme olleet uskoa silmiämme tai korviamme - olimme hyvin, hyvin kaukana kotoa ja kaikki ne tuhannet ihmiset olivat tulleet hurraamaan juuri meille. Eräällä tavalla nuo hetket olivat tämän bändin historian hienoimpia juttuja eikä tuollaista ensihuumaa pysty enää koskaan tavoittamaan. Aivan samanlaisia tuntemuksia muuten koimme, kun tulimme Suomeen ensimmäistä kertaa - olimme todella vaikuttuneita diggareiden fanaattisuudesta.
Kesällä 2009 ilmestynyt "Billy Talent III" -albumi taas oli kunnianhimoiselle yhtyeelle varsin looginen askel. Bändi nimittäin palkkasi tuottajakseen maailmankuulun Brendan O'Brienin (Red Hot Chili Peppers, AC/DC, Bruce Springsteen) ja yhteistyön odotettiin avaavan entistä suurempia portteja myös Yhdysvaltain jättimäisille markkinoille.
- Tiesimme hyvissä ajoin, että haluamme nauhoittaa seuraavan levymme O'Brienin kanssa. Onhan Brendan eräs suurimmista sankareistamme, sillä hän on tuottanut Rage Against The Machinen kaltaisia mahtavia yhtyeitä, huomauttaa D'Sa.
- Kirjoitimme tietoisesti ja osin myös tietämättämme kappaleita, joiden arvelimme miellyttävän Brendanin korvia. Enkä nyt todellakaan tarkoita, että katuisin kolmoslevyämme millään tavalla, mutta ehkä me poikkesimme hieman liikaa siltä omimmalta polultamme, ainakin joidenkin kappaleiden myötä. Toisaalta taas, "Billy Talent III":n kattauksesta löytyy "Rusted From The Rainin" ja "Devil On My Shoulderin" kaltaisia loistavia biisejä. Kaikkiaan "Billy Talent III" oli yhtyeelle erittäin opettavainen albumi - tajusimme kristallinkirkkaasti, millaisia kappaleita meidän kannattaa kirjoittaa ja ymmärsimme, millainen tuotantotyyli sopii meille kaikista parhaiten. Brendan O'Brienin "oppitunti" oli joka tapauksessa riittävän tehokas, sillä äskettäin ilmestyneellä "Dead Silence" -albumilla yksinäistä tuotantovastuuta kantaa Ian D'Sa.
- Olin toki toiminut osatuottajana jo "Billy Talent II" -pitkäsoitolla, mutta vasta "Dead Silencen" myötä uskalsin ottaa koko tuotantoprosessin hartioilleni. Siitä on kiittäminen myös Brendania, sillä sain häneltä todella paljon kullanarvoisia vinkkejä. Tätä tuottamispäätöstä helpotti toki myös se, että uuden levyn myötä me työskentelimme ensimmäistä kertaa omassa studiossamme eli meillä oli rajattomasti studioaikaa käytössämme. Saatoimme tehdä kaikenlaisia epäonnistuneitakin kokeiluja emmekä silti menettäneet tuhansia dollareita jollekin hollywoodilaiselle studiolle, kitaristi sanoo.
On tietenkin päivänselvää, että D'Sa tuntee oman yhtyeensä täsmälleen yhtä hyvin kuin omat taskunsa. Siksi ei tule minkäänlaisena yllätyksenä, että "Dead Silence" kuulostaa sataprosenttisesti Billy Talentilta.
- Halusimme nyt yhdistää parin edellisen pitkäsoittomme parhaat puolet ja tuoda mukaan myös kevyitä uusia vivahteita. Puhtaasti musiikillisesti ajateltuna "Dead Silence" taitaa olla vähän lähempänä kakkoslevyämme, vaikka kaiken kaikkiaan viimeisin materiaalimme onkin hyvin vaihtelevaa, kitaristi painottaa.
- Meillä ei tällä kerralla ollut mitään suurempaa pulaa biisimateriaalin suhteen, sillä kirjoitimme uusia kappaleita koko edellisen maailmankiertueemme ajan. Päätimme hyvissä ajoin, ettemme uppoudu tällä kerralla studioon liian aikaisin vaan sävellämme mieluummin liian paljon kuin liian vähän. Taisimme kirjoittaa ainakin kaksikymmentäviisi kappaletta, joista studioon asti selvisi lopulta viisitoista.
Ensimmäiseksi singlelohkaisuksi Billy Talent valitsi vaikuttavasti nimetyn "Viking Death March" -kappaleen. Biisin syntytarina on varsin mielenkiintoinen.
- Soittelimme kappaleen varhaista versiota soundcheckissa ja kiertuemanagerimme ilmestyi jostakin paikalle. Hän kuunteli hetken ajan soittoamme ja totesi, että "tämän biisin nimi on varmaankin "Viking Death March" - ainakin tämä kuulostaa viikinkien kuolemanmarssilta". Nyökkäsimme hänelle, että kiitosta vain sinne suuntaan, siinähän se kappaleen nimi tulikin, kitaristi nauraa.
- "Viking Death March" on hyvinkin osuva otsikko myös sen takia, että tästä nimenomaisesta biisistähän löytyy jonkin verran heavymetal-vaikutteita. Mehän olemme erittäin kovia varhaisen Iron Maidenin faneja ja sellaisia New Wave Of British Heavy Metal -häivähdyksiä saattaa kuulla varsinkin tässä kappaleessa.
Mutta mennäänpä albumin nimeen. Miksi lopetitte numeronimien sarjan juuri nyt ja valitsitte otsikoksi "Dead Silencen"?
- Järjestysnumeroiden idea tuntui jotenkin turhan kuluneelta... Jossakin vaiheessa huomasimme myös sen, että pitkäsoiton tekstit liikkuvat aika tummissa vesissä. Esimerkiksi maya-intiaanien ennustukset maailmanlopusta tuntuivat nousevan esiin tavalla tai toisella siellä täällä.
Mikäli ennustettu maailmanloppu tosiaan tulee ensi joulukuussa, niin Billy Talent vaipuu unholaan hymy huulillaan. Bändi on erittäin tyytyväinen "Dead Silence" -pitkäsoittoon, mutta vieläkin onnellisempia muusikot ovat Aaron Solowoniukin terveydentilasta. Rumpalihan sairastaa MS-tautia ja helmikuun alkupuolella hän joutui myös vaikeaan sydänleikkaukseen.
- Se oli todella vaativa leikkaus ja me olimme suunnattoman huolissamme Aaronin puolesta. Onneksi operaatio kuitenkin sujui hienosti ja hän pystyi istahtamaan rumpusetin taakse jopa odotettuakin nopeammin. Lääkärithän ennustivat leikkauksen jälkeen, että toipuminen saattaa kestää puolisen vuotta, mutta Aaron ryhtyi soittamaan tosissaan jo varhain keväällä. Ja tällä hetkellä hän itse asiassa paukuttaa paremmin kuin koskaan aikaisemmin!
www.billytalent.com