Chaos ridden years - Stockholm knockout live - Children Of Bodom - DVD

Children Of Bodomin "Halo Of Blood" on vuoden odotetuimpia suomalaisia metallijulkaisuja. Kitaristilaulaja Alexi Laihon johtama viisikko tarjoaakin albumilla melkoisen musiikillisen löylytyksen.

Lentokoneet näyttävän laskeutuvan ongelmitta viereiselle Seutulan lentokentälle vaikka sää on todellakin mitä kamalin. Taivaalta tuiskuttaa lunta sakeasti ja pureva tuuli vinkuu korvissa päähineestä huolimatta. Children Of Bodomin kesäkuussa ilmestyvän "Halo Of Blood" -pitkäsoiton talvisen hyinen kansi tulee ehdottomasti muistuttamaan juuri tästä hetkestä kesäauringon loistaessa.

Mutta eipä mennä asioiden edelle. Erään huomaamattoman teollisuushallin sisällä on nimittäin mukavan lämmintä ja viihtyisää tämän ankaraksi äityneen talvimyrskyn keskelläkin. Ei ole minkäänlainen ihme, että suomalaisen äärimetallin kirkkaimpana johtotähtenä jo vuosikaudet loistanut Children Of Bodom on päättänyt nauhoittaa pääosan uuden albuminsa materiaalista juuri kotipesässään.

- Olen työskennellyt "Halo Of Bloodin" kimpussa muutaman kuukauden ajan todella intensiivisesti. Seitsemänä päivänä viikossa, kellon ympäri. Jos nauhoittaisimme jossakin muualla kuin pääkaupunkiseudulla niin en ehtisi edes käymään kotona viikkokausiin. Olen siis varsin tyytyväinen, että päädyimme nauhoittamaan valtaosan levyn materiaalista täällä kotikulmilla, Alexi Laiho huomauttaa.

- Alkaahan tässä studiosessioiden loppupuolella olemaan jo hieman "erakoitunut" fiilis. Ryhdyimme nauhoittamaan rumpuosuuksia hollolalaisella Petrax-studiolla viime vuoden loppupuolella ja täällä omassa pajassakin on vierähtänyt viikko jos toinenkin, kitaristi Roope Latvala puolestaan kertoo ja jatkaa:

- Tuntuu itse asiassa olevan aivan sama, kuinka paljon studioaikaa meille on buukattu - kiire tulee joka tapauksessa! Jos aikaa on käytössä enemmän niin sitten työskentelytahti on yksinkertaisesti verkkaisempi... Varsinkin kun nauhoitamme omassa päämajassamme eikä kukaan ole laskemassa studiotunteja. Tällaisessa tilanteessa on liiankin helppo ajatella, että minäpä teen tämän homman sitten huomenna!

Children Of Bodom valmisteli uusien kappaleidensa musiikin lähes sataprosenttisen valmiiksi jo ennen studiotyöskentelyn alkua, joten soitto-osuuksien tai kappaleiden sovitusten suhteen bändin ei ole juurikaan tarvinnut arpoa.

- Ehdimme kaiken lisäksi myös treenaamaan biisit viimeisen päälle, joten nauhoittaminen on sujunut yllättävänkin ripeästi ja kivuttomasti, Laiho sanoo.

- Sanoitukset ovatkin sitten kokonaan oma maailmansa, aivan kuten aikaisemminkin. En jostakin syystä saa koskaan kirjoitettua tekstejä hyvissä ajoin, mutta toisaalta se viimeisten mahdollisten hetkien ahdistus toimii erittäin hyvänä innoittajana. Minulla on myös enemmän tai vähemmän hauska tapa kirjoittaa alustavien tekstien pätkiä sinne ja tänne... Kun sitten kasaan lopullista sanoitusta niin minähän etsiskelen näitä pätkiä niin kaljalaatikoiden kyljistä, puhelimeni muistista kuin monesta muustakin paikasta.

Oletko koskaan oikeasti huolestunut, että "hemmetti, nyt aika loppuu yksinkertaisesti kesken"?

- Ei sellaisesta turhasta hätäilystä ole mitään hyötyä. Joskus hommat toki jäävät aivan viime tinkaan, mutta kyllä ne biisit ovat kaikesta huolimatta aina valmistuneet. Sellainen "tästä ei tule yhtään mitään" -voivottelu ei johda mihinkään hyvään, kuittaa Laiho.

Ulkopuolisen korviin "Halo Of Blood" kuulostaa äkäisimmältä Bodom-albumilta pitkään aikaan.

- Kyllähän sinä taidat olla oikeassa. Onhan tämä todella väkevää ja kiukkuista materiaalia vaikka itse sanonkin, Laiho hymähtää.

- Toki levyltä löytyy myös monenlaisia yllätyksiä. Mukana on esimerkiksi kaikkien aikojen nopein ja samalla myös hitain Bodom-kappale.??

Tällä kerralla Children Of Bodomin apuna studiossa ovat häärineet äänittäjä-tuottaja Mikko Karmila ja ruotsalaisguru Peter Tägtgren, joka on nauhoittanut Laihon lauluosuudet. Bändi on tehnyt tällä "kokoonpanolla" tyylikästä jälkeä aikaisemminkin.

- Peter tuli tutuksi "Follow The Reaper" -albumin nauhoitussessioissa jo vuonna 2000. Nauhoitimme levyn hänen Abyss-studiossaan ja mieheltä tuli mainioita ehdotuksia esimerkiksi kosketinsoittimien suhteen, basisti Henkka Seppälä muistelee ja antaa puheenvuoron Laiholle.

- Pidän lauluosuuksien työstämisestä juuri Peterin kanssa. Mies laulaa itsekin niin Hypocrisyssa kuin Painissakin ja tämän vuoksi hän tietää tarkalleen, miten laulujutuista tehdään kiinnostavan ja innostuneen kuuloisia. Myös kommunikointi on helppoa, kun tuottaja osaa kertoa täsmällisesti, mitä solistin täytyy siellä laulukopissa tehdä. Minullahan on myös tapana vähän hermostua jos joku laulujuttu ei tahdo onnistua lukuisista yrityksistä huolimatta - ja juuri silloin tarvitsen Peterin siihen viereen rauhoittelemaan, että "Alexi, otetaanpa ihan iisisti ja yritetään vielä kerran pienen tauon jälkeen".

Millaisissa tunnelmissa tekstit ovat tällä kerralla syntyneet?

- No, oikeastaan erittäin synkissä... Nythän kävi niin, että hyvä ystäväni Tonmi Lillman, Lordin rumpali Otus siis, menehtyi täysin yllättäen talvella 2012. Kirjoitin sitten erään kappaleen sanoituksen häneen muistolleen ja lopulta väsäsin tekstejä muutamista muistakin aivan liian nuorena menehtyneistä ystävistäni. Huomasin jossakin vaiheessa, että yli puolet albumin sanoituksista kertoo edesmenneistä kavereistani.

Tekstien ohella Alexi Laiho kirjoittaa valtaosan Children Of Bodomin musiikista, joten tiedustellaanpa sen vuoksi Seppälältä, miten haastavaa "Halo Of Bloodin" materiaali on soittajan kannalta?

- No, meidän jututhan on aina olleet suhteellisen kimurantteja, mutta nykyään minusta tuntuu, että biisit menevät koko ajan haastavampaan suuntaan. Mutta kuten sanottua niin tällä kerralla me treenasimme todella intensiivisesti ja se toki teki studiossa soittamisesta odottamattomankin helppoa, basisti naurahtaa.

- Tästä asiasta voi sanoa myös sen verran, että Children Of Bodom luottaa edelleen sellaiseen vanhan liiton mentaliteettiin. Haluamme ehdottomasti treenata kappaleet siihen kuntoon, että me pystymme purkittamaan aihiot vaikka yhdellä otolla - vaikka näin ei tietysti läheskään aina tapahdukaan. Me emme missään nimessä halua kikkailla studiolaitteilla vaan jutut täytyy soittaa oikeasti sisään!?
Ahkerana maailmankiertäjänä tunnetun Children Of Bodomin matka vie luonnollisesti tien päälle.

- Vietämme suuren osan kesästä Yhdysvalloissa, mutta onneksi ehdimme soittamaan myös muutamilla suomalaisilla ja eurooppalaisilla festivaaleilla kesäkuussa. Syksyllä on sitten luvassa erittäin mittava Euroopan-kiertue!

Modernin metallin ahkerimpiin maailmankiertäjiin kuuluvan Children Of Bodomin loppuvuodesta ei puuttunut kiireitä. Muutaman kuukauden rauhallisempi aikakausi päättyy puolestaan maaliskuussa, kun helsinkiläisyhtye aloittaa taas uuden maailmankiertueen.

Eletään ennätyskuumaa heinäkuuta 2010. Helsinkiläinen Children Of Bodom on saanut myöhemmin ilmestyvän seitsemännen pitkäsoiton biisimateriaalin kasaan. Studiosession on määrä käynnistyä elokuussa.

- Saimme uuden soittokämpän alkuvuodesta 2010. Se oli aivan loistava juttu. Mehän treenasimme aikaisemmin sellaisessa komerossa, että se oli viedä järjen. Siellä oli aika nihkeätä suunnitella uusia biisejä, kun viereisistä soittokämpistä kuului punkkia, deathmetalia ja vaikka mitä. Uusi soittokämppä on parantanut työskentelyolosuhteita aivan älyttömästi. Nyt meillä on viimeinkin oma paikka, johon kukaan ei pääse häiritsemään, myhäilee laulajakitaristi Alexi Laiho.

Albumin suunnitteluvaiheessa Children Of Bodomin maailmassa tapahtui toinenkin suuren luokan muutos. Yhtye päätti nimittäin hyödyntää amerikkalaistuottaja Matt Hyden (mm. Monster Magnet, Slayer, Hatebreed) oppeja - aikaisemminhan Bodom ei ole kelpuuttanut studioonsa pääasiallista tuottajaa.

- Meidän Amerikan-puolen manageriosasto oli sitä mieltä, että tämä tuottajakuvio pitäisi nyt viimeinkin katsoa läpi. He antoivat muutaman mahdollisen työskentelykumppanin nimen ja pyysivät meitä ottamaan pientä miitingiä näiden kavereiden kanssa. Hehän olivatkin toinen toistaan kovempia äijiä ja kaikki tietysti tiesivät musiikista kaiken mahdollisen, Laiho kertoo.

- Hydessä tuntui kuitenkin olevan jotakin erityistä. Sitoutuminen ja innokkuus paistoivat hänen toiminnastaan. Matt todellakin painotti haluavansa tehdä meidän kanssamme parhaan COB-albumin koskaan ja päätimmekin lopulta ryhtyä työskentelemään hänen kanssaan.

Los Angelesissa asuva Matt Hyde lensi ensimmäisen kerran Suomeen keväällä 2010. Children Of Bodom oli tuolloin hiomassa uusia biisejään treenikämpällä ja Hyde ryhtyikin kuuntelemaan herrojen tuoretta toimitusta tarkoin korvin.

- Matt havaitsi biiseissä kaikenlaisia vivahteita ja mies heitti saman tien muutamia hyviä vinkkejä. Siis siitäkin huolimatta, että treenikämppäsoitossa nyanssit tapaavat vähän kadota. Muutaman kerran Matt jopa huomautti muutamista yksityiskohdista, joita hädin tuskin kuulee levyltäkään, kitaristi nauraa.

- Kyllähän sen huomasi, että Matt on työskennellyt monien kovien nimien kanssa. Mies esimerkiksi osasi ehdotella erilaisia vaihtoehtoja oikeassa hengessä. Hän ei yrittänyt olla mikään bändin haltuunsa ottava yksinvaltias vaan koko toiminta eteni hyvässä yhteishengessä.

Aamuviideltä studiossa

Maaliskuussa ilmestyvää "Relentless Reckless Forever" -albumia työstäessään Children Of Bodom myös nauhoitti harkitut demot kaikista uusista kappaleista. Laiho kiittelee vuolaasti tätä päätöstä.

- Olimme vain kerran aikaisemmin työstäneet kunnolliset demot ennen varsinaista levytysurakkaa. Olihan se aivan mielettömän hyödyllistä nauhoittaa ne alustavat versiot. Epämiellyttävien studioyllätysten mahdollisuus pieneni huomattavasti. Samalla säästyi varsinaista studioaikaa, kun nauhoituspaikassa ei enää tarvinnut niin paljon säätää, Laiho miettii ja jatkaa:

- Olin siltikin jossakin vaiheessa vähän huolissani, että saammeko me tämän rieskan äänitettyä aikataulun puitteissa. Meillähän oli nyt vähemmän studioaikaa verrattuna vaikkapa "Blooddrunk"-albumin sessioihin. Mutta sitten me ryhdyimme paiskimaan hommia aika hemmetin rankalla kädellä ja pistimme hommat tylysti purkkiin.

Hyde nousi tässä suhteessa varsinaiseksi työnjohtajaksi.

- Olihan Matt aivan mahdoton työjuhta ja kaveri joikin varmaan viisi litraa energiajuomia päivässä. Oikeasti tuntui, ettei sen miehen tarvinnut nukkua koskaan. Se oli aina joskus aamuviideltä vääntämässä studiossa nappuloita, Laiho nauraa.

Children Of Bodom nauhoitti pääosan "Relentless Reckless Forever" -albumista Hollolassa sijaitsevan Petrax-studion uumenissa.

- Los Angelesin meininkeihin tottunut Hyde oli aluksi ihmeissään, kun me kerroimme valinneemme levyn nauhoituspaikaksi Hollolan. Ehkä se oli aluksi vähän epäileväinen, että löytyykö sieltä Suomen maaseudulta tosiaan tarpeeksi hyvä studio. Mutta eipähän hänen tarvinnut paikan nähtyään enää epäillä, Laiho sanoo.

Nauhoitukset jatkuivat syyskuun aikana Hyden pajalla Kalifornian Van Nyusissa ja levyn viimeistely tapahtui Kanadan Vancouverissa.

- Purkitin soolot ja laulut Los Angelesissa. Petraxin-sessiot sujuivat aikataulun mukaisesti ja minullehan jäi lopulta tavallista enemmän aikaa kirjoittaa lyriikoita - tekstithän jäävät joka tapauksessa aina viimeiseksi. Sanoitukset ovat kylläkin aivan sitä samaa paskaa mitä ne ovat aina olleetkin. End of fucking story, Laiho räjähtää.

Ei aivan. Yhdenkään biisin nimessä ei ole Bodom-sanaa.

- Totta. Huomasin tämän jutun itsekin vasta jälkikäteen. Siinä tuli vähän fiilis, että oops, nyt taisi päästä jotakin unohtumaan. Pitänee laittaa sitten seuraavalle kiekolle pari Bodom-otsikkoa!

Millaista laulujen kirjoittaminen ja nauhoittaminen tällä kerralla ylipäänsä oli?

- Asuin Losissa sellaisessa getto-hotellissa ja kirjoittelin kaikenlaisia lyriikoita yön pimeinä tunteina. Olinkin sitten sopinut Mattin kanssa, että voin pirauttaa hänelle mihin aikaan tahansa, että nyt olisi valmista, ryhdytään huutamaan. Saattoihan se sitten olla vaikka aamulla kello viisi, kun minä sain sanoitukset valmiiksi ja fiiliksen kohdalleen. Huutamisen, ärjymisen ja kaiken riehumisen uuvuttamana menin sitten pariksi tunniksi nukkumaan ja sitten aloitin taas kirjoittamisen. Olihan se tavallaan helvetin rankkaa, mutta myös jotenkin helpompaa kuin aikaisemmin...

Vancouverilaisessa studiossa ääneen pääsivät myös muut yhtyeen jäsenet.

- Painelimme Vancouveriin juuri ennen Yhdysvaltain-kiertueen alkua. Nauhoitimme siellä niin sanotut mullikuorot ja muut levykokonaisuuden viimeiset pienet palaset. Samalla kuuntelimme lähes viimeistellyn albumin muutaman kerran alusta loppuun, Laiho sanoo ja pitää pienen tauon.

- Olihan sen ensimmäisen kuuntelun jälkeen aikamoinen voittajafiilis. Tiukasta aikataulusta johtuen sessiot olivat kuitenkin olleet melkoisen raskaat ja haastavat... Tämän vuoksi olikin sitten aivan mieletön fiilis tsekata valmis lätty kuukausien ahertamisen jälkeen. Muutaman lisäkuuntelun ja jokusen oluen jälkeen kiekko soundasi aina vain paremmalta. Ei mikään huono merkki!

Millaisesta albumista sitten on kysymys? Mihin kohtaan uutuus asettuu Bodom-asteikolla?

- Sitä on tietenkin sen verran syvällä tässä jutussa, että oman analyysin tekeminen on melkoisen mahdotonta. Mutta monet muut ovat kommentoineet, että levyltä kuulee tämän bändin eri aikakausia. Että siellä on esimerkiksi joitakin "Follow The Reaper" -tunnelmia havaittavissa ja toisaalta taas aivan uudenlaistakin meininkiä. Sen verran on lisättävä, että enhän minä todellakaan suunnittele levykokonaisuutta etukäteen tyyliin "kirjoitanpa nyt "Hate Crew Deathroll" -kakkosen" tai jotakin muuta tuollaista. Musiikin täytyy ihan oikeasti tulla täysin spontaanisti - tulee sitten mitä tulee, Laiho vakuuttaa.

- Omasta puolestani voin sanoa vielä sen verran, että uudelle albumille päätyi joitakin parhaita koskaan raapaisemiani sooloja. Myös Janne (Warman, koskettimet) onnistui sooloissa aivan loistavasti. Lisäksi kannusoundit ovat aivan pirun hyvät. Eivätkä ainoastaan soundit vaan myös Jaskan (Raatikainen, rummut) soitto toimii loistavasti. Hänen tulkinnassaan on helvetinmoista groovea.

Hiippareita estradilla

Entä mitä tarpeeksi ahkera yhtye tekee välittömästi studiosession päättymisen jälkeen? Lähtee tietenkin kahden kuukauden mittaiselle Yhdysvaltain-kiertueelle!

- Kyllähän me olemme jo olleet sen verran tien päällä tässä vuosien mittaan, että erilaiset kiertueet tuntuvat nykyään sulautuvan yhdeksi isoksi massaksi. Minulla on todellakin fiilis, että esimerkiksi "Blooddrunk"-levyn kiertueen alkamisesta on kulunut aivan järjettömästi aikaa. Siis jotakin kymmenen vuotta tai vastaavaa, Laiho nauraa.

- Mutta onhan tässä toisaalta kierrettykin maapallo muutamaan otteeseen ja rähisty menemään aivan täysillä. Ja saatu kaikenlaista muutakin aikaan siinä sivussa. Esimerkiksi yksi kokonainen coverlevy!

Children Of Bodom on myös oppinut viihdyttämään yleisön lisäksi myös itseään. Se on hyödyllinen taito jättikiertueita tekevälle ryhmälle.

- Viime syksyisen rundin Halloween-keikka oli todella hauska pläjäys. Kelasimme ennen vetoa, että vetäistäänpä tänään niskaan jotkut todella erikoiset kuteet. Roope (Latvala, kitara) pukeutui sitten Jeesukseksi, Janne viikatemieheksi, Henkka (Blacksmith, basso) naiseksi, Jaska Hämähäkkimieheksi ja minä itse munkiksi. Eikä alkoholilla ollut mitään osuutta asioihin - itsekin kipusin aivan selvin päin estradille hillumaan, Laiho hymähtää.

- Aluksi jengi tuijotti aika huolella monttu auki, että ketä hemmetin hiippareita tuonne estradille oikein tupsahti. Mutta hyvinhän se meidän pelleshow tuntui kuitenkin lopulta kelpaavan. Henkalle pitää edelleenkin antaa täydet pisteet, sillä hänen "pukeudun naiseksi" -lookinsa oli aivan ehdoton. Jaska taas meinasi tukehtua Spider-Man -asuunsa, sillä puku ei yllättäen oikein hengittänyt.

Entä näkyikö kiertuekumppani Black Label Societyn pomoa Zakk Wyldea? Miehen terveyshän on ollut hieman hataralla pohjalla viime aikoina.

- No, eihän Zakk paljon kulmilla vilahdellut. Itse asiassa taisin nähdä miehen lavan ulkopuolella vain yhden kerran koko rundin aikana. Kaveri ilmestyi aina hotellista ennen keikkaa ja häipyi saman tien vedon jälkeen. Wyldehän joutui kesken rundin sairaalaankin ja kaikki olivat jo vähän huolissaan, että peruuntuuko tämä kiertue kokonaan Zakkin sairastelun vuoksi. Mutta onneksi kaveri toipui hienosti ja erittäin hyvinhän se raapi kitaraansa kaikista ongelmista huolimatta.

Nostetaanpa vielä lopuksi esiin eräs spesiaalikeikka reilun vuoden takaa. Alexi nimittäin esiintyi auto-onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneen Deftones-basisti Chi Chengin hyväksi järjestetyssä konsertissa. Soittokavereina toimivat muun muassa Slayerin rumpali Dave Lombardo, System Of A Downin kitaristi Daron Malakian ja Metallican basisti Robert Trujillo.

- Tunnen Deftonesin laulajan Chino Morenon. Mies kysäisi, että ehdinkö soittamaan tällaiselle hyväntekeväisyyskeikalle. Mikäpä siinä! Päädyin sitten tosiaan estradille tulkitsemaan Metallican "Batterya" näiden nimimuusikoiden kanssa. Olihan se aivan tolkuttoman hauskaa ja siistiä!

Huhtikuun 9. Children of Bodom julkaisee hartaasti odotetun levynsä "Blooddrunk". Kitaristi-laulaja Alexi Laiho antaa meille hieman osviittaa levyn sisällöstä.
"En pidä levyjen vertailuista keskenään, mutta sanoisin, että "Blooddrunk" on paljon nopeampi ja raskaampi kuin "Are you dead yet?". Samalla uusi levy on kuitenkin myös hyvin musikaalinen monitahoisilla melodiankuluillaan. Biisit ovat erittäin tarttuvia."
Itse levyn nimi kuulostaa hieman oudolta.
"Se voidaan tulkita monella tavalla, mutta sen ei välttämättä tarvitse liittyä itsetuhoon, itsensä viiltelyyn, jne. Sitä on tulkittu noin, mutta se on vain yksi mahdollisuus ymmärtää biisin tarkoitus."
Tällä kertaa teillä oli paljon enemmän aikaa sävellystyöhön kuin edellisen levyn kanssa.
"Totta, ja se on myös yksi syy, miksi uudet biisit ovat niin paljon parempia. Viime levyn tiimoilta kierrettiin melkein kaksi vuotta, joten tuntui fiksummalta pysähtyä, ja olla tekemättä mitään, kuin rynnätä suoraan seuraavaan studiohässäkkään. Joten otimme lomaa ja vasta neljän kuukauden jälkeen palasimme treenikämpälle säveltämään uutta levyä. Tämä tapa oli ehdottoman oikea ratkaisu. "Are you dead yet?" tehtiin aivan liian kiireellä.
Kuten edellisellä levylläkin työskentelitte Mikko Karmilan kanssa äänityksissä. Silti otitte yhteyttä myös Peter Tägtgreniin (Hypocrisy/Pain), joka äänitti laulut ja koskettimet?
"Mikko on oikeastaan ääniteknikko ennemmin kuin tuottaja, ja tekee hyvää jälkeä soundien tai levyn miksauksen suhteen. Ja itse asiassa me emme tarvitse ketään, jonka tarvitsisi neuvoa meitä soittamisessa, sillä osaamme hommamme. Mutta laulujen kanssa asiat on toisin. Luotan Peteriin sataprosenttisesti koska hän on laulaja itsekin - kahdessa aivan erilaisessa bändissä. Myös kosketinsektorilla hänellä on paljon hyviä ideoita, koska etenkin Painin musiikki liikkuu pitkälti tällä saralla. Hän on hyvä näissä jutuissa."
Children of Bodom on jo varmistunut esiintymään Gigantourilla Amerikassa.
"Kyllä vain, ja odotamme sitä innoissamme. Tietenkään tämä ei ole yhtä iso kuin Unholy Alliance Slayerin kanssa, mutta silti siisti reissu Megadethin ja In Flamesinkin kanssa."
Tiedätkö jo milloin Euroopan pääesiintyjäkiertue alkaa?
"En ihan varmuudella, mutta uskoisin sen olevan tämän vuoden syksyllä. Kesällä soitamme ensin festareilla. Meillä on tavallaan rutiini, että keikailemme aina puolitoista - kaksi vuotta uuden levyn jälkeen. Joten tulee useita tilaisuuksia nähdä meidät livenä."