Abrahadabra - Dimmu Borgir - CD

Norjalaisen Dimmu Borgirin viimeiset viisitoista kuukautta eivät ole olleet niitä kaikista vaivattomimpia. Mutta nyt jo helpottaa!

Hypätään aluksi hetkeksi elokuuhun 2009. Black metal -juuriltaan sinfonisen extreme metalin maailmaan hiljalleen siirtyneen oslolaisen Dimmu Borgirin suunnalta tuli pysäyttävä tiedonanto; bassoista ja puhtaista lauluosuuksista huolehtinut Simen "ICS Vortex" Hestnæs ja kosketinsoittaja Øyvind Johan "Mustis" Mustaparta ovat saaneet monon kuvan takalistoonsa. Tuhannet Dimmu-fanit ympäri maailman huolestuivat pahan kerran. Ikävimpien epäilyjen mukaan Dimmu Borgirin 1990-luvun alussa käynnistynyt ura olisi yksinkertaisesti tässä.

Dimmu Borgirin haastatteluhetkellä eletään elokuuta 2010, ja kitaristi Sven Atle Kopperud, alias Silenoz, puistelee päätään kaikenlaisille huhuille.

Ymmärrän toki diggareiden huolestumisen. Jos jostakin minun suosikkiyhtyeestäni lähtee jäsen niin tietenkin se on kova paikka fanille, Silenoz aloittaa.

Mutta meillä ei yksinkertaisesti ollut vaihtoehtoja. Vortex ja Mustis käyttäytyivät vuosikausien ajan niin kuin Dimmu Borgir olisi heille jonkinlainen itsestäänselvyys. Vortex saattoi vaikkapa ilmestyä lentokentälle ilman bassoa, juuri kun olemme lähdössä soittamaan jollekin suurelle eurooppalaiselle festivaalille. Se oli kaikin puolin täysin välinpitämätöntä touhua ja lopulta, siis todellakin lopulta, tulimme siihen lopputulokseen, että tilanteen on pakko muuttua. Muuten Dimmu Borgirin loppu olisi ollut lähellä. Olemme oikeasti mukavia ja kärsivällisiä jätkiä, mutta emme enää nähneet muita vaihtoehtoja kuin kaksikon potkimisen pihalle.

Samaan aikaan Dimmu Borgirin ydinkolmikko (Silenozin lisäksi laulaja Stian Tomt Thoresen alias Shagrath ja kitaristi Thomas Rune Anderson alias Galder) ryhtyi kirjoittamaan uutta studioalbumia.

Olimme niin helpottuneita, kun pöytä oli viimeinkin aivan puhdas. Meidän kolmen bändiin jääneen kaverin yhteistyö on aina toiminut hienosti. Ryhdyimme siis kirjoittamaan tahoillamme kappaleita ja palasimme tietyin väliajoin yhteen, katsomaan mitä kukin oli saanut aikaiseksi, Silenoz kuvailee.

Viimeistelty lopputulos saapui fanien keskuuteen syyskuun lopulla 2010. "Abrahadabra"-nimen saanut kiekko onkin kiistämättömän vaikuttava paketti. Yhtyeen tutut metallielementit saavat runsaasti mausteita bergeniläissäveltäjä Gaute Storaasin työstämistä orkestraatio-osuuksista. Toisinaan albumin äänimaailma paisuu aivan huimiin mittasuhteisiin.

Tutustuimme Gauteen "Puritanical Euphoric Misanthropia" -albumin työstämisen yhteydessä vuonna 2000. Miehen kyvyt olivat siis tiedossa, mutta lensin silti pyllylleni kuullessani hänen ideoitaan "Abrahadabran" biisien maustamiseksi. Suorastaan käsittämätöntä tavaraa!

"Abrahadabra" kuulostaa myös hyvin soundtrack-henkiseltä albumilta.

Se on aivan totta ja se oli myös eräs aikomuksistamme. Toki musiikkiamme on käytetty elokuvissa aikaisemminkin, mutta tällä kerralla tuo soundtrack-tunnelma on läsnä vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Toivottavasti uudenkin levyn musiikkia hyödynnetään taas joissakin leffoissa, Silenoz miettii.

Aiomme myös julkaista bonuskappaleina joitakin Gauten orkestraationäkemyksiä - siis biisejä ilman "meidän metalliamme". Uskon ihmisten tajuavan viimeistään näistä puhtaista orkestraatiosta, että kuinka hienosta työstä Gauten sävellyksien kohdalla täytyy puhua.

Dimmu Borgirin edellinen "In Sorte Diaboli" -albumi kertoi keskiajalla eläneen papin apulaisen tarinan. "Abrahadabran" ideat liittyvät 1875-1947 eläneen brittimystikko ja -kirjailija Aleister Crowley'n elämään ja opetuksiin.

Ozzy Osbourne julkaisi aikoinaan "Mr. Crowley" -kappaleen, mutta uskallan sanoa, että me sukellamme sanoituksissamme sentään vähän pintaa syvemmälle, Silenoz nauraa.

Crowley oli aikansa hurja kapinallinen. Hän teki kaikkia niitä asioita, jotka olivat periaatteessa kiellettyjä. Ja vaikeuksiahan siitä seurasi. Siinä mielessä hänen elämäänsä voi myös verrata Dimmu Borgirin uraan; mekin teemme asiat tasan ja tarkasti oman päämme mukaan, ketään tottelematta. Emme kuuntele kenenkään neuvoja!