Haastattelu
Vapaaehtoisena hullunmyllyssä
- Timo Isoaho (28.09.2011)Insomnium on noussut askel askeleelta kohti melodisen deathmetalin kansainvälistä kärkeä. Tuore albumi "One For Sorrow" saattaa olla se lopullinen niitti bändin maailmanvalloitukselle.
Insomniumin synkeät syntysanat lausuttiin Joensuussa vuonna 1997...
Lue lisääInsomnium on noussut askel askeleelta kohti melodisen deathmetalin kansainvälistä kärkeä. Tuore albumi "One For Sorrow" saattaa olla se lopullinen niitti bändin maailmanvalloitukselle.
Insomniumin synkeät syntysanat lausuttiin Joensuussa vuonna 1997. Nelikon jyräyksessä kuului alusta asti voimakkaita vaikutteita muun muassa death- ja doommetalista, mutta tarttuvista ja melankolisista melodioista pystyi myös tunnistamaan muusikoiden itäsuomalaisen kansanperimän.
Jo ensilevy "In The Halls Of Awaiting" (2002) vakuutti suuren osan raskaan metallimusiikin ystävistä ja varsinkin vanhakantaisen Amorphisin sekä Sentencedin ystävät tervehtivät uutta tulokasta suurella kumarruksella. "Since The Day It All Came Down" (2004) ja "Above The Weeping World" (2006) jatkoivat tasokkailla linjoilla ja bändin tekemisiä ryhtyi seuraamaan alati kasvava fanikatras.
Vuoden 2009 mainio "Across The Dark" oli orkesterin viimeinen pitkäsoitto brittiläiselle Candlelight-levylafkalle. Yhtiö ei suuresti panostanutkaan albumin promotoimiseen ja tämä seikka jäi hieman harmittamaan kitaristi Ville Frimania.
- Insomnium on aina ollut erittäin ahkera yhtye. Ärsyttäähän se sitten melko tavalla, mikäli luotetut yhteistyökumppanimme eivät olekaan valmiina painamaan hommia yhtä lailla hiki hatussa. Onneksi saksalainen Century Media -yhtiö nappasi meidät talliinsa, sillä he tuntuvat hoitavan kaikki lupaamansa asiat viimeisen päälle.
Vuosien kuluessa, levytyksien ja kiertueiden ohessa, Insomniumin jäsenet ovat ehtineet kouluttautua omien ammattialojensa mestareiksi (soittajista löytyy niin filosofian maisteria, lääketieteen lisensiaattia kuin diplomi-insinööriäkin), mutta melodisen deathmetalin tenho ei ole kuitenkaan koskaan poistunut näiden miesten sydämistä.
- Soitimme viime vuonna vajaan kuusikymmentä keikkaa noin kahdessakymmenessä eri maassa. Kun raskaiden kiertueiden päälle lisää kaiken muun yhtyetoimintaan kuluvan ajan, siviiliammattiemme tiukat vaatimukset ja vähäisen vapaa-ajan niin kyllähän siinä alkavat vuorokauden tunnit olla melkoisen täynnä, yhtyeen sävellyksistä pääosin vastaava Friman hymähtää.
Frimanin sanomisia ei tarvitse ihmetellä. Ihmetellä täytyy ainoastaan sitä, että mistä kummasta mies kaivaa kaiken vaadittavan tarmon ja energian. Muusikko kun työskentelee "siviilissä" brittiläisen Falmouthin kaupungin yliopistossa tutkijana. Tittelinä on biologian tohtori ja miehen taskusta löytyy myös väitöskirja.
- Olen minä kieltämättä joskus miettinyt, että onko tässä minun toiminnassa lopulta mitään järkeä. Että eikö se olisi viisaampaa keskittyä täydellä puhurilla joko siviilipuolen työhön tai sitten pelkkään bändiin - kummatkin kun syövät toisiltaan aikaa, eikä näiltä kahdelta jää enää aikaa mihinkään muuhun. Olen onneksi suhteellisen tehokas ajankäyttäjä enkä juuri tarvitse lomia. En varmasti edes osaisi lomailla viikkotolkulla, Friman nauraa.
- Olen kuitenkin ainakin toistaiseksi päättänyt jatkaa näillä samoilla asetuksilla. Osaan nimittäin myös nähdä asian hienot puolet, sillä minähän saan elää kahta täysin erilaista, mutta hyvin kiinnostavaa elämää. Voin vakuuttaa, että monen viikon mittainen Yhdysvaltain-kiertue on melkoisen erilaista toimintaa verrattuna tutkimustyöhön yliopistossa!
Frimanin tapauksessa "tehokas ajankäyttäjä" tarkoittaa muun muassa sitä, että mies kykenee tekemään siviilitöitä kiertueella ja toisaalta säveltämään kotisohvalla heavyrockia raskaan tutkimustyöpäivän päätteeksi.
- Kyllähän tämä touhu muuttuu pahimmillaan todella raskaaksi, mutta onneksi deadline on mainio apulainen. Kun on pakko vääntää niin sitten väännetään. Sisäinen palo näihin asioihin on sen verran vahva, että hommat eivät ole ainakaan toistaiseksi jääneet tekemättä, vaikka olo olisi ollut kuinka "zombiemainen".
- Äskettäin ilmestyneen "One For Sorrow" -studioalbumin työstäminen oli paikoin juuri mainitun kaltaista taistelua, mutta emme me silti lähteneet tinkimään laadusta. Kappaleet todellakin nauhoitetaan vasta sitten, kun ne täyttävät omat kovat laatukriteerimme sataprosenttisesti. Jos riman ylittäminen vaatii ympärivuorokautista vääntämistä niin sitten se vaatii!
"One For Sorrow" -levyn nauhoitukset tapahtuivat useassa eri studiossa. Esimerkiksi basistilaulaja Niilo Sevänen työskenteli Tampereella Fantom-pajalla, kun taas kitaristipari (Frimanin ohella Ville Vänni) matkasi Göteborgiin Dark Tranquillityn Daniel Antonssonin valvovien korvien alle.
- Tutustuimme Antonssoniin Dark Tranquillityn kanssa heitetyn Euroopan-rundin aikana. Päätimme tällä kerralla hakea vähän vaihtelua työtapoihimme ja Danielin kanssa työskenteleminen olikin erittäin antoisaa. Hän on todella kovan luokan ammattilainen, Friman kertoo.
Insomniumin marraskuu humahtaa tien päällä Euroopassa.
- Kiertueen jälkeen pää on aina melkoisen tyhjä, ainakin muutaman päivän ajan. Olemme muiden bändin jätkien kanssa naureskelleet kerran jos toisenkin, että miksi kummassa aikuinen ihminen lähtee täysin vapaaehtoisesti tällaiseen hullunmyllyyn. Emme ole vielä löytäneet vedenpitävää selitystä, Friman nauraa.