CD:t, LP:t, DVD:t ja muut Deep Purple -fanituotteet EMP:ltä!

Yli sata miljoonaa levyä urallaan myynyt brittipioneeri Deep Purple perustettiin jo vuonna 1968. Bändi on vaikuttanut vahvasti niin hard rockin, heavy metalin kuin progressiivisen rockinkin kehitykseen.

Vuosina 1968-69 ilmestyivät varhaiset albumit "Shades Of Deep Purple", "The Book Of Taliesyn" ja "Deep Purple", mutta ne eivät vielä herättäneet suurta yleisöä. "Concerto For Group And Orchestra", myös 1969, on puolestaan kaikkien aikojen ensimmäisiä rockyhtyeen ja sinfoniaorkesterin yhteislevytyksiä.

Kesällä 1970 alkoi tapahtua, kun bändin legendaarisin kokoonpano (laulaja Ian Gillan, kitaristi Ritchie Blackmore, basisti Roger Glover, rumpali Ian Paice ja kosketinsoittaja Jon Lord) julkaisi "In Rock" -albumin, jota seurasi klassikkolevytys "Machine Head" vuonna 1972. Albumi sisälsi muun muassa kappaleet "Smoke On The Water" ja "Highway Star".

Armoton työtahti vaati kuitenkin veronsa ja Deep Purplen kokoonpanossa tapahtui radikaaleja muutoksia, kun laulajaksi tuli myöhemmin Whitesnaken perustanut David Coverdale ja basistiksi taas päätyi Glenn Hughes. Seuraava studiolevytys "Burn" menestyi mainiosti, mutta sen seuraaja "Stormbringer" sai jo selvästi ristiriitaisemman vastaanoton. Samalla yhtyeen kantava voima Ritchie Blackmore sai tarpeekseen ja perusti tahollaan Rainbow-yhtyeen.

Deep Purplen perustukset olivat kovilla, mutta yhtye ei kuitenkaan lopettanut uraansa. Seuraavalla "Come Taste The Band" -julkaisulla kitaroi uusi tuttavuus Tommy Bolin, mutta levyn jälkeisellä maailmankiertueella Hughesin sekä Bolinin huumeongelmat osoittautuivat kestämättömiksi. Deep Purple lopetti toimintansa vuonna 1976.

Englantilaisbändin paluuhuhut alkoivat pian velloa ja kahdeksan vuotta myöhemmin jalkeilla olikin taas legendaarinen kokoonpano Blackmore, Gillan, Glover, Lord ja Paice. "Perfect Strangers" -paluualbumi sai loistavan vastaanoton ja Deep Purple nousi yllättäen suosionsa huipulle.

"The House Of Blue Light" -pitkäsoitto (1987) ei enää noussut edeltäjänsä kaltaiseksi menestykseksi ja bändin rivit alkoivat taas rakoilla. Blackmoren vaatimuksesta Gillan saikin lähteä yhtyeestä ja hänen paikalleen tuli Rainbow'ssa aikaisemmin laulanut Joe Lynn Turner. Gloverin, Lordin ja Paicen tyytymättömyys Turnerin otteisiin tuli pian selväksi ja Gillan palasikin Deep Purplen riveihin vuonna 1992. Ratkaisu jäi kalvamaan Blackmorea, joka ilmoitti jättävänsä orkesterin Euroopan-kiertueen jälkeen. Näin tapahtuikin ja Blackmoren viimeiseksi esiintymiseksi jäi keikka Helsingissä marraskuussa 1993.

Väliaikaisena kitaristina vuosina 1993-94 toimineen Joe Satrianin tilalle tuli lopulta Steve Morse. Seuraavat albumit, "Purpendicular" (1996) ja "Abandon" (1998), sekä levyihin liittyneet maailmankiertueet, todistivat Morsen olleen oikea valinta Blackmoren paikalle.

Kosketinsoittaja Jon Lord vetäytyi kokoonpanosta vuonna 2002 ja hänen seuraajansa Don Aireyn kanssa tehty "Bananas"-levy ilmestyi seuraavana vuonna. Pari vuotta myöhemmin saapuneen "Rapture Of The Deep" -albumin jälkeen Deep Purple keskittyi keikkailemaan ympäri maailmaa. Yhtye on vieraillut Suomessakin hyvin usein viimeisen vuosikymmenen aikana.

Deep Purplen levytyshiljaisuus katkesi vasta vuonna 2013, kun yhtye julkaisi "Now What ?!" -studioalbumin. Mainiosti vastaanotettu pitkäsoitto sai tuekseen mittavan maailmankiertueen, ja bändin uran 20:s studiolevytys "Infinite" ilmestyy huhtikuussa 2017.

Niin, eihän Deep Purplella ole ikää vasta kuin kohta 50 vuotta - miksipä sitä lepäilemään!

Tilaa Deep Purplen tuotteet ja musiikki netistä, EMP.fi-verkkokaupasta!

Lue lisää
Sivu 1 / 1