Through the ashes of empires - Machine Head - CD

Machine Head on muutamien menneiden vuosien aikana noussut modernin metallin ykkösliigaan. Maasta taivaisiin kehuttua "The Blackening" -albumia seuraa nyt "Unto The Locust" ja yhtye tähtää yhä vain korkeammalle.

Kalifornian Oaklandista kotoisin olevan Machine Headin taidokkaan rumpalin Dave McClainin rauhallisesta äänestä kuultaa suuri helpotus jopa kokonaisen mantereen sekä valtameren takaa. Machine Head on saanut äskettäin valmiiksi seuraajan huikean vastaanoton neljä vuotta sitten saaneelle "The Blackening" -pitkäsoitolle.

Noin viisikymmentäminuuttinen, seitsemän majesteettista kappaletta sisältävä "Unto The Locust" ei suinkaan ole mikään "The Blackeningin" kakkososa, mutta sellainen ei ollut amerikkalaisyhtyeen ajatuksissakaan.

- Oman itsemme kopioiminen olisi ollut varmastikin tyhmintä, mitä me olisimme voineet tässä tilanteessa tehdä, puuskahtaa McClain.

- En todellakaan tarkoita, ettemmekö olisi pystyneet haastamaan "The Blackeningia" sen omilla aseilla, mutta me olemme tehneet sellaisen pitkäsoiton jo yhden kerran. Nyt halusimme tutkia hieman toisenlaisia raskaan musiikin alueita ja samalla laajentaa koko musiikillista kenttäämme. Olimmekin todella innoissamme albumin sävellysvaiheessa, sillä uudenlaisten Machine Head -kappaleiden rakentaminen oli hirvittävän mielenkiintoista, kaikkien niiden loputtomien kiertueiden jälkeen.

"Unto The Locust" on musiikiltaan ja lauluosuuksiltaan monimuotoisempi, vaihtelevampi ja haastavampi. Soundimaailma taas on maanläheisempi ja sen vuoksi pitkäsoitto kuulostaa edellistä vähemmän tyypilliseltä modernilta metallilta.

- On oikein hienoa, että olet pistänyt tämän asian merkille. Metallimusiikkia tulee tänä päivänä markkinoille aivan valtavia määriä, ja vaikka Machine Headin nimi tunnetaankin hyvin laajalti, niin haluamme silti erottua kollegoista myös soundiemme myötä.

"Unto The Locustin" työstäminen sai lentävän lähdön. Kitaristilaulaja Robb Flynn pirautti McClainille eräänä päivänä ja käski rumpalin saman tien yhtyeen kotistudiolle.

- Robb ilmoitti, että katsotaanpa vähän erästä uutta ideaani. Sitten hän soitti minulle "This Is The End" -kappaleen demon ja olin kuin puulla päähän lyöty. Aivan mahtava kitaraintro, sen jälkeen hieno rumpubreikki ja kohta idea etenikin jo deathmetal-vaikutteisen riffin raskaissa tunnelmissa. Tuo mahtava aloitushetki vakuutti minut siitä, että "Unto The Locustista" tulee hieno seuraaja "The Blackeningille".

Machine Head jatkoi tiivistä työskentelyä useiden kuukausien ajan. Lopulta yhtyeelle tuli silti kiire.

- Lähdimme heinäkuussa tien päälle osana Rockstar Energy Drink Mayhem Festival -kiertuetta. Rundin ohjelma oli onneksi melkoisen väljä, sillä Robbin täytyi lentää vähän väliä takaisin kotistudioomme miksaamaan "Unto The Locustia". Hyvinhän työskentely lopulta sujui, mutta Robbin pinna oli kieltämättä muutaman kerran kiristymään päin, rumpali nauraa.

Marraskuun alussa Suomessa kahdesti konsertoiva Machine Head on eräs nykyisen raskaan musiikin maailman ahkerimpia kiertäjiä. "The Blackeningin" kierros kesti peräti kolme vuotta.

- Se oli aivan mahtava rundi. Yleisömäärämme kasvoivat koko ajan ja yhä uudet yhtyeet halusivat kiertää kanssamme. Kaiken huipentuma oli tietenkin se, kun pääsimme Metallican kiertuekumppaniksi niin Eurooppaan kuin Amerikkaankin. Kaikki tietävät Metallican soittavan jättimäisissä halleissa, mutta totuus on vielä kuvitelmiakin mahtavampaa. Metallican kanssa kaikki sujuu loistavasti eikä mistään tarvitse huolehtia, McClain kuvailee.

- Osasimme myös arvostaa "The Blackeningin" huimaa rundia, sillä yhtyeen tilanne oli aivan toisenlainen kymmenen vuotta aikaisemmin. Lokakuussa 2001 ilmestyneen "Supercharger"-levyn jälkeen koko bändi oli hajoamispisteessä. Meillä oli myös suuria ongelmia levy-yhtiömme Roadrunner Recordsin kanssa eikä kukaan ollut kiinnostunut rundaamaan kanssamme. Kävimme lähellä kadotusta.

"The Blackeningin" jälkeen tilanne muuttui käytännössä päinvastaiseksi.

- Meidän täytyi lopulta kieltäytyä hienoistakin kiertuetarjouksista! Olisimme varmaankin voineet venyttää rundia vaikka viiden vuoden mittaiseksi, mutta halusimme ryhtyä kirjoittamaan uusia kappaleita. Livenä soittaminen on hienointa mahdollista touhua, mutta siihenkin voi näköjään kyllästyä jossakin vaiheessa.

On helppo ennustaa "Unto The Locustin" kiertueen kestävän taas vuosikausia. Jos McClain pääsisi valitsemaan Machine Headin rundikumppaneita niin eräs tuore ruotsalaisyhtye olisi ainakin mukana.

- Rakastan Ghostia! Heidän musiikkinsa on vanhahtavaa hardrockia, mutta sieltä löytyy samalla jotakin uutta ja tuoretta. Aivan loistava yhtye.