Haastattelu

Kaikki tai ei mitään
- Timo Isoaho (04.04.2012)Uusi rohkea studioalbumi ja mittavat kokoonpanomuutokset ovat pitäneet Sabatonin otsikoissa viime aikoina. Ja jos se on ruotsalaisyhtyeestä kiinni niin jatkossa Sabatoniin kohdistuvat aina vain kirkkaammat valokeilat.
Falunin kuuluisasta hiihtokaupu...
Lue lisääUusi rohkea studioalbumi ja mittavat kokoonpanomuutokset ovat pitäneet Sabatonin otsikoissa viime aikoina. Ja jos se on ruotsalaisyhtyeestä kiinni niin jatkossa Sabatoniin kohdistuvat aina vain kirkkaammat valokeilat.
Falunin kuuluisasta hiihtokaupungista kotoisin olevan ruotsalaisyhtye Sabatonin Per Sundström nauraa pitkään, kun hänelle esittää perinteisen "olisitko takavuosina uskonut, että Sabaton pääsee jonakin päivänä näin pitkälle?" -tiedustelun.
- Hyvä kysymys! Vastaus kuuluu: en todellakaan. Kun tämän bändin perustuksia muurattiin joskus vuosituhannen vaihteen tietämillä niin mehän vasta harjoittelimme instrumenttiemme käsittelyä, basisti hymyilee.
- Silloin, monia vuosia sitten, ajatus omasta bändistä tuntui äärimmäisen kiehtovalta ja ryhdyinkin sitten haalimaan kasaan soittamisesta sekä yleisestä "yhtyetoiminnasta" kiinnostuneita kavereita. Sabatonia ei ehkä edelleenkään lueta maailman virtuoosimaisimpien ryhmien joukkoon, mutta me olemme vuosien kuluessa ottaneet melkoisia kehitysaskelia... Olisitpa nimittäin ollut paikalla todistamassa ensimmäisiä treenikuukausiamme! Soitimme, koska rakastimme soittamista, mutta kyllähän meidän toimituksemme kuulosti aivan kauhealta. Myönnän tämän auliisti.
Sabaton ei kuitenkaan lannistunut. Eikä kulunut kauankaan, kun yhtye oli jo ikuistanut kaksi demoa Hypocrisy- ja Pain-yhtyeistään tunnetun Peter Tägtgrenin maineikkaan Abyss-studion uumenissa. Nuo kokeiluluontoiset nauhoitukset julkaistiin "Fist For Fight" -debyyttialbumin muodossa jo vuonna 2000.
- On toki selvää, että ensimmäinen levykokonaisuutemme kuulostaa nykyään hiomattomalta, mutta musiikista löytyy useampia myöhemmälle Sabatonille ominaisia elementtejä. Tietynlaisia melodioita, omaperäisiä rytmijuttuja ja niin edelleen, Sundström huomauttaa.
Mutta mennäänpä hetkeksi musiikin ulkopuolelle. Harvassa ovat nimittäin ne yhtyeet, joille sanoitukset ovat merkinneet yhtä paljon kuin Sabatonille. Eräs powermetal-vaikutteisen raskaan musiikin viime vuosien suurimmista menestystarinoista nimittäin käynnistyi sillä hetkellä, kun Sundström ja Sabaton-solisti Joakim Brodén sattuivat katsomaan vaikutusvaltaisen "Pelastakaa sotamies Ryan" -elokuvan.
- Keksimme leffan hiljalleen edetessä, että mehän voisimme käsitellä Sabatonin kappaleissa sotaisia teemoja. Tällainen ei tietenkään ole mitään uutta raskaan musiikin maailmassa, mutta me päätimme viedä konseptimme paljon pidemmälle verrattuna useimpiin kollegoihimme, Brodén kuvailee.
Eikä Sabaton ole sen jälkeen juuri taakseen vilkuillut. "Panzerkampf"-kappaleessa lauletaan Saksan ja Neuvostoliiton välillä käydystä kuuluisasta Kurskin taistelusta, kun taas "Ghost Division" kertoo kenraali Erwin Rommelin edesottamuksista. "Talvisota" ja "White Death" taas tarinoivat esimerkiksi talvisodassa palvelleesta suomalaisesta tarkka-ampujasta Simo Häyhästä.
- Häyhä on nykyisen sotahistorian tunnetuin tarkka-ampuja. Hänen on vahvistettu surmanneen yli viisisataa neuvostosotilasta pelkästään talvisodan aikana. Aivan uskomattoman kiinnostava aihe Sabatonin tekstimaailmaa ajatellen, Sundström valistaa.
Ruotsalaisbändin sanoitusten nerokkuus piilee siinä, että bändi onnistuu kumartamaan vaihtelevien tekstiensä ansiosta hyvin monenlaisten fanijoukkojen edessä. Esimerkiksi kappale "Uprising" kertoo Varsovan urhoollisesta kansannoususta saksalaismiehittäjiä vastaan toisen maailmansodan aikana ja kappale onkin nostanut Sabatonin puolalaisen suosion aivan käsittämättömiin lukemiin. Tämän innoittamana myös kappale "40:1" kertoo puolalaisten taistelusta ylivoimaista vihollista vastaan.
- Meidät kutsuttiin esimerkiksi vuonna 2008 soittamaan Puolaan, valtakunnan itsenäisyysjuhlien kunniaksi. Saimme myös maan kunniakansalaisuuden, tapasimme heidän presidenttinsä ja niin edelleen, Sundström hymyilee.
?Toinen maailmansota, ja muut enemmän tai vähemmän modernit konfliktit, ovat kuitenkin jäämässä hetkeksi taustalle. Sabaton ottaa nimittäin kokonaan uuden askeleen tuoreella "Carolus Rex" -pitkäsoitollaan, sillä bändi uppoutuu levyn kappaleissa oman kotimaansa historiaan. Se onkin varsin rohkea veto - joku saattaisi puhua jopa uhkarohkeudesta.
- "Carolus Rex" käsittelee Ruotsin kuningaskunnan kiihkeitä vaiheita aikavälillä 1561-1721. Kappaleiden tekstit kertovat esimerkiksi tärkeistä taisteluista ja valtakuntaan liittyvistä laajemmista tapahtumaketjuista. "Carolus Rex" ilmestyy niin ruotsiksi laulettuna kuin englanninkielisenä versionakin, Brodén avaa Sabatonin uutta konseptia.
- Tietynlainen "ruotsalainen kansallisylpeys" on tänä päivänä hyvinkin arka aihe. Emme tavallaan saisi olla millään tavalla ylpeitä omasta maastamme ja historiastamme, sillä näiden asioiden esiin tuominen koetaan jopa äärioikeistolaiseksi ajatteluksi. Mitä roskaa tuollainen onkaan! Totta kai omasta maasta ja sen historiasta pitää tuntea tietynlaista ylpeyttä!
Brodén pitää ensin merkitsevän tauon ja jatkaa sitten aiheen pyörittelyä.
- Tavallaan siis otamme melkoisen riskin tuoreen levymme kanssa ja Sabatonia ennestään tuntemattomat ihmiset ovatkin jo ehtineet kummastelemaan Ruotsin lipuilla koristeltua uutta albumiamme. Kaikkien pitäisi kuitenkin muistaa ennen kaikkea se, että "Carolus Rex" yksinkertaisesti jatkaa Sabatonin sanoituksellista matkaa historian pyörteisiin - mehän olemme moderni rockyhtye, joka laulaa historiallisista asioista täysin kiihkottomasti ja kantaa ottamatta. Toki lähestymiskulmamme on nyt hieman uudenlainen, verrattuna muutamaan edelliseen pitkäsoittoomme.
Sabatonin viimeisimmän albumin "rohkea konsepti" on nyt saanut seuraa vielä "rohkeammasta konseptista". Bändin johtohahmot, Sundström ja Brodén, nimittäin ottivat ja erottivat maaliskuun lopulla kaikki muut yhtyeen jäsenet: kitaristit Oskar Montelius ja Rikard Sundén sekä rumpali Daniel Mullback ja kosketinsoittaja Daniel Mÿhr saivat siis lähtöpassit. Eivät tosin mitenkään kevyin perustein.
- Lähdetäänpä katsomaan. Minä ja Joakim rakastamme Sabatonia ja olemme valmiita tekemään kaikkemme tämän yhtyeen eteen. Aivan kaikkemme. Ja paljon me olemmekin saaneet aikaiseksi; Sabaton on noussut mitättömästä nimestä eurooppalaisten festivaalien pääesiintyjäksi. Tai ainakin pääesiintyjien tuntumaan, Sundström aloittaa.
- Rockbändien levyt eivät kuitenkaan enää myy rekkalasteittain ja musiikista elantonsa saavien hevibändien täytyy rundata. Rundata ja rundata vieläkin. Esimerkiksi "Carolus Rex" -albumin maailmankiertueen arvioitu kesto on kaksi vuotta. Ei enempää eikä varsinkaan vähempää.
Nokkelimmat taatusti arvaavat, miten Sundströmin tarina etenee.
- Voisikohan tätä tilannetta verrata esimerkiksi urheilun maailmaan? Korkeammalle sarjatasolle nouseminen vaatii yhä enemmän uhrauksia. Olen Joakimin kanssa enemmän kuin valmiina suurempiin haasteisiin, mutta muut Sabatonin kundit eivät olleet. Joku halusi viettää enemmän aikaa perheen kanssa eikä siihen kuvioon mahtunut loputtomia keikkamääriä. Joku toinen taas ei halunnut treenata tarpeeksi, basisti kuvailee.
- Toki me tiedämme liiankin hyvin, ettei bändin muusikoiden vaihtuminen suju ongelmitta. Fanit olivat tottuneet vanhaan kokoonpanoomme ja niin edelleen. Mutta Sabatonin ystävien täytyy ymmärtää, ettei meillä ollut vaihtoehtoja. Tavoittelemme aina vain isompia asioita emmekä voi lähteä kompromissien tielle. Sabatonin mottona on "kaikki tai ei mitään" eikä tästä asiasta neuvotella!