Rokkarin vapaapäivä eli päivä lohikäärmeenä

Oletko sinäkin aina halunnut olla lohikäärme? Älä enää unelmoi! Esittelen nimittäin tässä postauksessa rokkarin vapaapäivän viettoa. Vapaapäivä ei tietenkään tarkoita sitä, että tyylistä tingittäisiin - taivas varjele, ei! Rokkari on tietenkin vapaapäivänäänkin übertyylikäs ja lisäksi lohikäärme.

Ah, vapaapäivän huolettomuus!

Meikkaaminen ei ole minulle mikään raskas työ, vaikka niin monet meikkaamista halveksuvat, kammoavat tai harrastamattomat luulevat. Tykkään meikkaamisesta, se on hauskaa: vähän kuin taulua maalaisi. Vapaapäivänä voi kuitenkin antaa ihon levätä ja näyttää silti coolilta vetämällä naamalle valtavat aurinkolasit. Tämä toimii varsinkin näin kesällä, mutta talvellakin saa laseja käyttää, jos on cool henkilö. Jos olet huono meikinpoistaja, myös eilisen meikinjämät silmissä huiteleminen on katu-uskottavaa, varsinkin festareilla. Lasit ovat silti mysteerisemmät ja lisäksi voit tarkastella ihmisiä salaa. Kaveriksi voi vetää kirkasta huulipunaa. Nämä minun mahtavat jättikokoiset ötökkälasini ovat Warehouse 365:n rillit, joita on saatavilla mustan lisäksi muissakin ihanissa väreissä: mintunvihreää, vaaleanpunaista... ah!

Huolettomaan vapaapäivään kuuluu onnekseni lohkeillut kynsilakka. Onnekseni siksi, että minun kynsilakkani on aina lohkeillutta. Olen vähän surkea kynsilakkojen kanssa: en omista kynsilakanpoistoainetta ja rapsuttelen lakkaa pois kun tylsistyn. Tuloksena on yhden päivän ihanuus ja kolmen viikon kamaluus, vähän kuin jonkun kolmasluokkalaisen kynnet. Mutta tähän  huolettomaan vapaapäivän lookkiin se sopii ihan hyvin. Tai niin haluan itselleni uskotella. Lohkeillut kynsilakka voisi tosin olla tavaramerkkini, ja kun olen tällainen erittäin tärkeä henkilö, sentään hei BLOGGAAJA, ihmiset voisivat alkaa seurata esimerkkiäni. Ooh, ihan liikutun, kun kuvittelen maailman, jossa kynsiäni ei enää pilkattaisi vaan ihailtaisiin! Maailma olisi niin paljon parempi paikka - minulle!

Näin sinustakin tulee lohikäärme

No niin, lupasin kertoa teille, miten voitte muuntautua lohikäärmeeksi. Se on helppoa: siihen pitää vain itse uskoa. Kun oikein kovasti pinnistää, niin päähän alkaa kasvaa sarvet ja selkään siivet. Itse opin tämän lapsena M. A. Nummisen satukirjasta, ja sadusta Ölgömbö - kammottava köriläs opin myös sen, miten ulokkeet piilotetaan tarpeen vaatiessa, esim. jos kuningas käskee pyllistämään torilla alasti. Jos te ette ole ihan vielä näin kehittyneitä dragonismissa, suosittelen hankkimaan tämän Cupcake Cultin lohikäärmehupparin.

Huppari on mitä mahtavin vapaa-ajanviettovaate. Kangas ei ole niin paksua kuin luulisi, joten tätä voi käyttää kesällä juuri sellaisena rentona puistossaistuskelutakkina, jonka päällä voi aluksi istua, mutta kun ilta viilenee, sen voi pukea päälleen. Hihat ovat vähän ylipitkät ja niissä on peukalonreiät, joten näytät kaiken lisäksi suloiselta lohikäärmeeltä, jolle jokaisen tekee mieli juottaa lämmintä maitoa. Tai viskiä. Oma valinta, sillä lohikäärme saa mitä haluaa.

Olen aina inhonnut sitä, kun legginsejä käytetään housuina, mutta nyt tietenkin olen itse langennut siihen. Puin hupparin alle pitkän paidan ja vedin jalkaani raidalliset legginsit. Legginsit nyt ovat vain maailman mukavimmat housut ja sopivat siis vapaapäivään kuin nyrkki ilmaan Manowaria kuunnellessa. Takapuoleni sentään peittyi, joten älkää nyt ihan vielä lopettako blogin lukemista, en ole täysin rappiolla. Käytän legginsien kanssa vieläpä aina maihareita tai muita korkeavartisia kenkiä, sillä minua ärsyttää se, jos legginsien puntit näkyvät. Nämä raidalliset legginsit ovat muuten ihan parhaat, sillä jalat näyttävät todella hyvältä pitkittäisraidassa! Varsinkin jos on tällainen persjalkainen kuin minä. Sama efekti kuin korkkareissa, mutta päinvastaisella mukavuudella. Huomatkaa myös mäyräkoirakassini <3

Elokuvavalintana itsestäänselvästi Maleficent - Pahatar <3

Vapaapäivään kuuluu arjen ja ajan unohtaminen - siksi meninkin elokuviin. Minulle kelpaavat huonotkin leffat, sillä tärkeää on leffateatteri ja sen maaginen vaikutus. Nyt ei onneksi tarvinnut tyytyä mihinkään huonoon elokuvaan, vaan teatterissa pyöri juuri sopivasti odottamani Maleficent - Pahatar. Ajattelin kirjoittaa elokuvasta tarkemmin henkilökohtaisessa blogissani, joten tyydyn tässä vain toteamaan, että se oli minusta ihan sairaan hyvä ja ah, Angelina Jolie on niin ihana.

Lohikäärmeenä oloni ja leffavalintani osuivat muuten ihan sattumalta kohdilleen. Täytyy myöntää, että vähän minua nolotti, kun minulle tuli mieleen, että ehkä muut ihmiset ajattelevat minun pukeutuneen Pahattareksi! Mutta sitten unohdin hölmöydet ja kävelin elokuvateatteriin like a dragon. Niin ja muuten, laitoin kenkäni penkkien yli vain kuvaa varten ja varoin likaamasta mitään - en ole mikään muista piittaamaton kurakenkäinen douchebag. Mutta kameralle pitää aina vähän dramatisoida asioita.

Mutta kaiken kivan pitää joskus loppua, joten kun vapaapäiväni muuttui yöksi, riisuin yltäni lohikäärmeen viitan ja vedin sarvet sisään kuten M. A. Numminen ja Ölgömbö minua ovat opastaneet. Laskostin (heitin myttyyn) tuolille (lattialle) murheellisena vaatteeni, ja kaipaavasti ajattelin: "Seuraavaan vapaapäivään!". Joka on muuten huomenna bitcheees, koska olen kesälomalainen joutomies!