Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille

Tim Burton kuuluu esimerkiksi Quentin Tarantinon ohella niihin ohjaajiin, joilla on "se yks oma juttu" josta pidetään kiinni ja se on kaikille ok. Molempia vieläpä pidetään jonkinlaisina ohjaajaneroina, eikä mitään heiltä pois, hyviä elokuviahan nuo tekevät. Burtonin elokuville on ominaista gootahtavat miljööt, jokseenkin kieroutuneet tapahtumat ja pelkurimaiset päähenkilöt. Myös Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille, elokuva, jolla on ärsyttävän pitkä nimi, uppoaa tähän kategoriaan. Trailerin perusteella yllättävänkin Harry Potter - tyyppinen elokuva onkin todellisuudessa taattua Burtonia, eikä se ole missään nimessä huono asia. Elokuva on traileriaan pelottavampi, uhkaavampi, visuaalisempi ja oikeastaan kaikin puolin kiinnostavampi. Tarkastellaampa sitä nyt hieman lähemmin, sisältää eriskummallisia spoilereita juonesta!    

Tim Burtonin mieleinen kirja taipuu leffaksi

Internetissä on olemassa erilaisia listauksia siitä, mitä lähestulkoon jokainen Tim Burtonin elokuva pitää sisällään. Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille täyttää tuolta listalta ainakin kohdat: Pelkurimainen, mutta fiksu päähenkilö CHECK, välinpitämätön isä CHECK, isot gootahtavat rakennukset tapahtumien keskiössä CHECK. Arka päähenkilömme Jacob menettää isoisänsä äärimmäisen eriskummallisissa olosuhteissa, ja lähtee erinäisten vihjeiden avustamana selvittämään, josko isoisän iltasadut olivatkin totta. Jacob lähtee nuijan isänsä kanssa kaukaiselle Walesin saarelle, Jacob selvittämään salaisuutta ja isä pämppäämään. No, Jacob toki löytää "kadonneet lapset" ja kaikki onkin totta, ja tuo eriskummallisten lasten porukka, josta ukki aina kertoi, tarvitseekin nyt Jaken apua. Alkaa huima seikkailu silmämunia syöviä hirviöitä vastaan.

 

Kohderyhmänä lapset, jotka eivät enää tahdo nukkua

Elokuvan juoni itsessään ei ole ongelma, sehän on tällainen varsin tavallisen eriskummallinen yhdistelmä fantasiamaailmaa ja todellista maailmaa. Elokuvan visuaalinen ulosanti on kuitenkin Tim Burtonmaisen synkkää ja ahdistavaa, mikä asettaa elokuvan hyvin outoon asemaan nimenomaan kohderyhmää ajatellen. Nimenä "Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille" tuo mieleen jonkin lasten höpsöttelyelokuvan, jossa Wolverine ja kumppanit etsivät ystävyyden voimaa kaukaisessa laaksossa. Sateenkaarien sijaan tarjolla on hirviöitä, jotka tosiaan syövät silmiä (eikä sitä pelätä näyttää), taistelua, ahdistavia aikaparadokseja ja kuollut kersa ullakolla. Elokuvan ikäraja k12 tarkoittaa käytännössä sitä, että leffa on 9-vuotiaille ok vanhempien seurassa. Vaikka itse olin luonnollisesti vain fiiliksissä leffan aikana näytetyistä hirviöistä ja muista hirvityksistä, en voinut olla miettimättä, soveltuukohan suurin osa elokuvasta noin nuorille. Eihän ikärajojen nostaminen kattoon ole mikään ratkaisu, mutta mielestäni leffaa on markkinoitu sadunomaisena höttönä perheen pienille. Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille sisältääkin runsaasti potentiaalia elinikäisten traumojen aiheuttamiseksi, eikä vähiten siksi, että mukana on Samuel L. Jackson. Muistetaan kuitenkin se, että jokainen lapsi on yksilö, ja vanhemmat silloin tällöin jopa tietävät mikä heidän lapselleen on parasta. Epäselväksi kuitenkin jää, mikä on elokuvan todellinen kohderyhmä. Jos pitäisi veikata, veikkaisin teini-ikäiset tytöt, mikä selittäisi myös oman innostukseni tätä leffaa kohtaan.

 

Neiti Peregrinen koti on täystiilitalo

Jos et kuitenkaan lapsi enää ole, vaan synkähkön fantasialeffan tarpeessa oleva ihminen, niin kaikin mokomin! Itse en mikään Burtonin fani ole, Liisa Ihmemaassakin aiheuttaa lähinnä oksennusrefleksin, mutta tästä jaksoin kyllä olla innoissani. Käsissä on kirjaan perustuva elokuva, joten se tiivistää todella paljon lyhyeen aikaan. Tästä olisi varmaan saanut trilogiankin helposti, ja itse olin pariinkin otteeseen varma että "tästä jatketaan ensi kerralla" mutta cliffhangeria ei tullut. Tapahtumien ja henkilöiden määrä pysyy kuitenkin kontrollissa, ja katsoja ei tipu kärryiltä, outoa kyllä, edes aikasilmukoiden selvittelyissä. Loppupuolen huvipuistotaistelu on hattaraa toiminnan ystäville, sitä en voinut kuin katsoa ja virnistellä kuin idiootti! Pelkästään sen kohtauksen takia katsoisin uudestaankin. Onhan se muutenkin aika laadukas leffa, kyllä Tim Burton on kuitenkin maineensa ihan tekemällä ansainnut. Mutta yksi asia kyllä jäi vaivaamaan: Ne hiivatin kaksoset. Ne creepyt kaksoset, jotka eivät puhu mitään mutta ovat koko ajan läsnä. Kyseisten tenavien "eriskummallisuus" on aivan ylivoimainen ase, miksei sitä käytetty alusta asti?  Toki leffa olisi silloin loppunut lyhyeen. Voi voi noita eriskummallisia typeryksiä.

Stay peculiar! - Teemu Michael