The Walking Dead kävelee yhä - mutta miksi?

Eräs aikamme legendaarisimmista tv-sarjoista, The Walking Dead on saavuttanut seitsemän tuotantokauden rajapyykin. Se on sikälikin merkittävä saavutus, että monet mainiot sarjat kuten Lost ja Heroes menettivät totaalisesti kontrollin sarjastaan viimeistään neljännellä kaudella. Tämä johtunee siitä, että The Walking Dead perustuu sarjakuvaan, eikä siksi oikein voi lähteä rönsyilemään. Toisaalta tekijät eivät ole ottaneet sarjan kanssa juuri lainkaan riskejä enää pitkään aikaan, vaan samojen juonikuvioiden pyörittely ja oikeasti kiinnostavien hahmojen uskomattomat selviytymistarinat ovat varjostaneet ohjelmaa. Nyt kun uusi kausi alkaa, moni miettii, jaksaako vaivautua katsomaan kaikki lojumaan jääneet jaksot neloskaudelta eteenpäin, että pääsee taas julkaisutahtiin kiinni. Pohditaanpa sitä hetki, sisältää spoilereita seiskakauden kahdesta ensimmäisestä jaksosta!  

Hyvä startti on onnistuneen juoksun perusta

Kuudennen kauden lopetus ja samalla seiskakauden aloitus vakuutti, ainakin hetkellisesti, kun juoni otettiin kiinni, ja sen hiukan jo pullamössähtänyt pää hakattiin tuusannuuskaksi. Tämä oli yllättävää, raakaa ja ennekaikkea täysin tarpeetonta, aivan kuten The Walking Dead vanhoina hyvinä aikoina. Edellisen kauden "Roskistempauksen" jälkeen kauden alun tapahtumat tuntuivat melkeimpä oikeutetulta, onhan tuo porukka onnistunut välttelemään kuolemaa tuossa helvetillisessä maailmassa jo jäätävän kauan. Hetken sitä kuitenkin ajatteli, että Rick on jälleen pari askelta edellä ja kohta se naurahtaa ja kaikki pahikset kuolee. Jäljelle jäi kuitenkin vain epätoivo ja selviytymistaistelu. Aivan kuten silloin aikoinaan. Ehkä tästä tulee vielä hyvä, ei muuta kuin kakkosjakson pariin!

 

Ja sitten kaikki alkoikin mennä taas pieleen.

Voi Morgan. On aina ollut siistiä, kun joku osaa hakata kepillä porukkaa. Se oli siistiä kun Donatello teki sitä, siistiä kun Avatar Aang teki sitä, se oli jopa hetken siistiä kun Morgan teki sitä. Tämä hahmo on kuitenkin onnistunut imemään siitäkin suurimman hohdon pois, lähinnä Lostista tuttujen muistelujakosen takia. Tämä nyhverö ei enää tahdo tappaa ketään, vaan huitoo puukepillään hillitysti ja selittää liibalaabaa jaksosta toiseen. Nyt hän saa oppilaan, jotta sarjaan saadaan toinenkin sinisilmäinen hahmo. Morgan on siis raahannut Carolin hullujen hevosmiesten avustuksella kylään, joka on omituinen yhdistelmä keskiaikaa ja post-apokalyptistä yhteiskuntaa. Heitän viimeistään kaiken toivoni sarjan suhteen, kun Carol viedään tapaamaan kuningasta. Rastapäinen Snoop Dogg istuu valtaistuimellaan kuin Kuningas Arthur ikään, eikä tilanteen absurdiutta vähennä yhtään tämän rinnalla patsasteleva CGI - tiikeri Shiva. Tämä selkeästi tietokoneella luotu kissapeto rikkoo pahasti The Walking Dead - tunnelmaa, jossa on aiemmin korostonut realismi, karuus ja köykäisyys. Kun teräväpiirtonakaan Walking Dead ei näytä terävältä, istuu CGI sarjaan kuin nyrkki zombien suuhun. Mahtuuhan se, mutta kuolemahan siitä tulee.

 

The Walking Dead - 7. tuotantokausi lupaa, mutta lunastaako?

Ensimmäinen jakso nostatti tutut inhotuksen ja ahdistuksen tunteet pintaan, mutta kakkosjakso muistutti lähinnä niitä MacGyverin seitsemännen kauden (!) surkuhupaisia jaksoja, jossa Ihmemies päätyy aikamatkustamaan Merlinin ja kumppaneiden luokse keskiajalle. Ajatus tiikeristä lemmikkinä zombien valtaamassa maailmassa on todella cool, keskiaikalarppiin jumahtanut rastafari ei niinkään. En myöskään usko, että AMC:n budjetilla tuota paikallista Shere Khania tullaan koskaan näkemään toiminnassa (ja jos tullaan, se tulee näyttämään hupaisalta). Todennäköisyys sille, että tämä tikru antaa Neganin maistaa omaa lääkettään (koska siinä tiikerit ovat parhaita), on hyvin pieni, mutta pidetään peukalot pystyssä. Samoin pieni mahdollisyys kytee, että tämä kausi on oikeasti hyvä ja sarja saa uutta nostetta. Toki tämäkin tilanne on jo nähty aiemminkin, ja Rick ei tunnetusti neuvottele terroristien kanssa. Mihimpä tiikeri raidoistaan pääsisi.

 

"Like, maybe you could go... and not go." - Teemu Michael