Kaikki arvostelut asiakkaalta Sakari F.
Kirjoitettu: 29 syyskuuta 2017
Grindin klassikko
Basson ja kitaroiden matala suhina, jytisevä bassorumpu ja syvältä helvetin sikolätin syövereistä Jeffrey Walkerin taidokas korina. Tää on sitä parasta ydinporausta mitä tähän hintaan saa.
Kirjoitettu: 7 elokuuta 2017
Halvat mutta aika köykäiset pidemmän päälle
Kaverin parin ostin käytettynä parillakympillä, kun oli itse tuominnut ne liian suuriksi yhden talven jälkeen. Ensimmäiset maiharit mitä omistin, ja meni yhden vuoden ajan ennenkuin jalka kasvoi yli. Mukavat olivat, helvetin kuumat vain ja pohja alkoi kantapään kohdalta aueta, päästäen pikkukiviä pohjan ja pohjallisen väliin. Nahka ihan kestävää kai, kesti hyvin paukkupakkasten ja nietosten että kaljasateen yli mutta ei imenyt nahanhoitoaineita kunnolla sisäänsä. Tähän hintaan en kuitenkaan ostaisi, todennäköisemmin ostaisin uuden parin jos hintaa silvottaisiin vähän alaspäin (40€ olisi aika näppärä hintataso), mutta esim. festareille tuhottavaksi aika jebulis kenkävalinta.
Kirjoitettu: 23 heinäkuuta 2017
Mitä odottelet?
Tilaa jo, tältä kiekolta ei huonoja ralleja löydy väkisinkään ja Hello Kitty-soundit ovat pellolle nakattu! Akkunat umpeen, risti tuleen ja aito bläkkis raikatkoon!
Kirjoitettu: 7 heinäkuuta 2017
"Seltik frost"
Ajaa asiansa mallikkaasti, isompi merkki kuin mitä oletin mutta osui snadisti omaan liiviin Exoduksen ja Rapidin yläpuolelle. Vanhaa kelttiläistä jäähyä ei mikään peittoa. Protip, käyttäkää hammaslankaa ompeluun niin pysyy merkit juntturassa! Vittu fuk ääs!
Kirjoitettu: 30 maaliskuuta 2017
Klassikot, mutta laatu heittelee aika pahasti
Puhun näistä kengistä nyt omien kokemuksien mukaan, jotka perustuvat kahteen eri malliin jotka ovat kuitenkin tehty samalla tavalla ja samoista materiaaleista, eli oma kokemus kuvastaa samalla myös tätä tuotetta.
Elikkäs. Doc Martensit. Nämähän ovat ihan hillittömän tyylikkäät, rajut, omaa tietään polkevat ja mummoja ja skinareita tallovat maiharit. Tai noh, "muotimaiharithan" nämä nykyään ovat. Veljen n. 8kk vanhat 1460-malliset kenkulit lainasin Ruissin sunnuntaiksi tuossa vuosi sitten kun kangastossut eivät menoa kestäneet, ja Tekstareiden pitissähän niillä toisten tennareita ja sandaaleja survottiin ja pomputettiin oikein urakalla. Tuloksena veljeni kenkiin tuli useita pintanaarmuja, nahan kulumisia ja lohkeamia esim. kantapäähän, varpaiden päällisten puolille, ja myös kärkiin. Velikultani ei tästä utilitarisesta rustiikista ilahtunut, mutta vaan Nykin matkalta löytyneet, kauan perään kuolaamani 1490-varsikengät (pidempi varsi, muuten sama design ja fitti kuin 1460) löysivät tien mukanani takaisin Suomen kylmyyteen, viilsivät ne "sisäänajon" arvet jalkoihini, mutta sitkeän villasukkien kanssa tallusteluiden ja öljyvahalla läträämisen jälkeen näistä tuli ne unelmamaiharit, mitkä tuntuvat menevän yhtä hyvin rikkinäisten farkkujen ja rässiliivin kuin myös siistin, tummanpuhuvan puvun kanssa. Ulkonäkö, katu-uskottavuus ja omalaatuinen historia huokuvat näistä taistelutohveleista. Mutta mistä sitten hivenen laimea arvosanani?
Noh, tuttu tarina tämä monista tuotteista on, mutta Reebookien, Airmaxien ja Vansin skedesämpylöiden valta-aikana ei suurempi yleisö (alunperin) brittiläisistä popoista innostuneet, joten tuotanto shiftattiin jo 2000-luvun alussa Kaakkois-Aasiaan. Toki, myöhemmin tuotiin takaisin tuo "Made in England"-mallisto, mutta aasialaiset kengät ovat silti tänäkin päivänä yhä huomattavasti huokeammat (mallista riippuen n. 100-120€ hintaero aasialaisten ja eurooppalaisten välillä) jonka takia periaatteessa kaikista Suomen ja Skandinavian kaupoista löytyvissä kengissä on se inha lisäys: Made in China. Mutta eihän nahkakengät sentään "pala puhki" käytössä, eihän? Sitä voisi toki ajatella, mutta omiin 1490-kenkiin on kulunut nyt 4kk jälkeen useita nahan "kärtsähtäneitä" paikkoja, sekä yhdestä kärtsähtäneestä kohdasta kului reikä juuri kärkikupin taakse, isovarpaan vasemmalle puolelle. Veljenkin kengille oli kulunut yksi reikä juuri samaan kohtaa kuin omiin ja miltei jokainen kärkikupin viereinen lovi oli miltei jo kulunut auki ja jokaiseen pistettiin omat paikkansa, joskin kyseinen hoitourakka oli kenkien kunnon huomioon ottaessa aika odotettavaa. Uskomatonta tuo minusta silti oli, mutta öljyvaha ja putsaus ei näille maiharin-äpärille sittenkään riittänyt. Päivittäinen käyttö ja kohtaamiset lumen, pikkukivien, pölyn sekä parin klubikeikan kanssa eivät nähtävästi ole passelit näille popoille. Onneksi suutarin kautta löytyi pelastus, mutta ei nuo paikkojen tikkaukset (pyysin samalla kenkiini yhteen toiseen, pahasti kuluneeseen kohtaan samankaltaista paikkaa) paljoa ulkonäöllisesti houkuta. Kyllä näillä vielä menee, etenkin lumien sulattua, mutta kuten varmasti muidenkin nahkabootsien kanssa, näitä pitää myös siis huoltaa ja helliä. Eli simppelisti: putsaa kengät rätillä päivän jälkeen, putsaa ja hiero nahkaöljyä/vahaa säännöllisesti (1-3 kertaa kuussa, riippuen kuinka usein käytetään) pintaan, anna kuivata ja puunaa rätillä taikka harjalla pinnalta ylimääräiset kerääntymät pois, sekä käytä parina päivänä viikosta jotain muita kenkiä että saavat kuivata rauhassa (esim. lumisen, sateisen tai muuten vaan schaibaisen päivän jälkeen). Ja koettakaa olla hellävaraisia, näitä ei sateiselle metsäretkelle, mutaiseen softaus-matsiin tai hirmuisen jurrin kiihdyttämään moshpittiiin voi tai ainakaan kannata ottaa. Näistä hoitomenetelmistä ja suutarille reijauksesta huolimatta en koe näiden hintalapun kuvastavan sitä laatua, mitä mainostetaan ja myydään. Dr. Martensien maine elää terveenä, mutta takana piileskelee rahastuksen surullinen maku.
EDIT: jos vieläkin tahdot parin näitä, ÄLÄ OSTA NIITÄ TÄÄLTÄ TUOHON TÖRKEÄÄN 170€ HINTAAN. SAKSAN AMAZONISTA SEKÄ EBAYN MYYJILTÄ SAA TÄYSIN UUSIA PAREJA, MILTEI 40-7O€ HALVEMMALLA KUIN MISTÄÄN KIVIJALKALIIKKEESTÄ SUOMESSA, JA AINA VOI PALAUTTAA JOS EI MENE OMAAN JALKAAN.
Kirjoitettu: 9 maaliskuuta 2017
Vinkki kaikille!
Kunhan merkin takana ei ole liimapintaa tai merkki hyvin hyvin huokoista materiaalia, useimmiten patchin suoristamiseen riittää kun pistää sen silityslaudalle, laittaa patchin päälle leivinpaperia suojaksi ja höyryttömällä vaihteella silittää. Isompien patchien kanssa voi myös pistää vaikka kirjapinon alle.
Kirjoitettu: 10 tammikuuta 2017
Infestissumamoilu helkuttiin, tämä on sitä kovinta rautaa.
Infestissumam jätti meikän hivenen kylmäksi mahtipontisen Opvs Eponymovksen jälkeen, tämän takia oli debyytin jälkeinen, tuo hieman "progempi" ja kikkailevampi kaksonen jäänyt hyllyyn pölyttymään parin ensikuuntelun jälkeen. En kokenut itseäni hirveen kyyniseksi Melioran suhteen, ensimmäisen pyörähdyksen aikana pelkäsin hivenen että nyt lerpahti tämäkin vitsi alta, pillit pussiin ja Papa pizzerian taakse. Onneksi ei näin käynyt. Jos ei Opvs Eponymovksen raa'asta ja Sabbathmaisesta menosta nauttinut, on tämä levy sitä teatraalista ja mahtipontista tykitystä mistä Ghostia onkin kehuttu. "Deus in Absentia", "Majesty", "He Is", uh. Ja on tämän levyn soundit kyllä totaalinen ylösnousu Infestissumamin tuhnuisen ja "äänisodan" riivaamasta ämppäri3-96kbps-laadusta. Koko levy jytisee läpi kehon ja joka kerralla värinöitä tuntee eri syistä. En Ghostia itse livenä ole vielä todistanut, mutta kyllä perskules on pakko jossain kohtaa!
Kirjoitettu: 11 syyskuuta 2016
Onhan tää jees
Komea patchi kyseessä, kuva on oikean värinen ja patchin brodeeraus vaikuttaa laadukkaalta ja kestävältä. Omana vinkkinä kannattaa käyttää hammaslankaa tai valkoista lankaa tämän ompelemiseen, näyttää paremmalta kuin musta tai ruskea lanka. Nyt on rässiliivissä taas yksi komea merkki!
Kirjoitettu: 11 syyskuuta 2016
Pitääkö tästä edes puhua.
Tämä levy on tunnetusti rautaa. Ja kyllä nyt jokainen osaa jotenkin hoilata "Smells Like Teen Spiritin" kertosäkeen. Jos levyhyllystä uupuu Kurtin ja toverien lätty, niin ota ainaskin tämä, halpaan hintaan vielä.
180-grammainen vinyyli on hyvänkuuloinen, en huomannut muuta kuin parannusta Spotify-version ja CD:n kuuntelun jälkeen. Latauskoodi löytyy myös lapsukaisille jotka vielä iPodejaan näprää.
Kirjoitettu: 11 syyskuuta 2016
Tyylikäs ja napakasti istuva, nahka arveluttavaa
Sanon heti suoraan, että en usko että nykyaikana 60 eurolla saisi yhtään näin hyvää takkia muualta kuin kirpputoreilta tai huuto.netistä. Uskon itse että 140 euron hintalappu, joka onkin lähempänä tämän puljun "klassista nahkatakkia" onkin syy miksi tämä takki ei ole tuntunut kiinnostavan asiakkaita samalla tavalla. Opiskelijabudjetin hevarille tämä kuitenkin sopi alennusmyynnin hinnoilla. Takki itsessään on paljon paksumpi kuin aluksi oletin, tässähän tuli tuossa alkusyksyn lämmössä jo hiki! Suosittelen siis että jos olette yhtään lämminverisempiä, niin ottakaa mieluusti vain joku kevyt T-paita alle, eikä esim. kauluspaitaa ja aluspaitaa niinkuin itse otin. Vuori tuntuu siis sitä pimeämpää syksyä varten sopivammalta. Olkapäiden remmit olisivat saaneet toimia enemmän niinä "ryhdintuojina" mitä nahkatakeissa normaalisti ne sitten tekevätkin, mutta ei siitä jaksa räpättää kun kuuluu takin estetiikkaan. Takin kiristysremmi tuntuu vain todella heppoisalta, en itse lähtisi sitä hirveästi repimään rikkimenemisen pelossa. Nahka tuntuu näin parin käyttöpäivän jälkeen napakalta, miltei aidolta. En lähde arvuuttelemaan että onko tuo pesulapun "100% Sheep leather" aivan totinen kuvaus materiaalista, mutta erittäin vakuuttavalta tämä on vaikuttanut. En kyllä laita korttejani sille että tämä takki kestäisi sen 10 vuotta niinkuin nahkatakit kertomien mukaan kestäisivätkin. Lisäksi yritin pistää pari pinssiä takin kaulusläppään kiinni, ja ne otettuani pois nahka venyi silleen epäilyttävän näköisesti pinssin kohdilta.
Taskuja riittää, vaikka alunperin huolestuin miten sisätaskuja löytyi vain yhden kappaleen verran, ja ulommat taskut ovat tarpeeksi alhaalla takissa että kädetkin mahtuvat sisään ilman hirveätä vääntelyä. Tämmöiselle 102kg/183cm-jössikälle koko M oli kuitenkin paras vaihtoehto istuvuuden kannalta, vaikkei vyötärön takia takki mene kiinni kuin juuri nipin napin. Ostan yleisesti ottaen joko koon L tai XL-paitoja ja takkeja, ja siksi käytin referenssinä takkia tilatessani kauluspaitaani. Alunperin kun tilasin kaksi kipaletta, eli koon L ja XL-takin, niin koko takkihan oli ihan järkyttävän ylipitkä- ja suuri. Hihat riippuivat sormien ohi, hartiat valuivat olkapäiltä alas ja kiristysvyölläkään takkia ei saanut oikein napakankaan tai istuvan näköiseksi. Tätä ennen tietysti kävin kaupassa kokeilemassa juuri tämän koon takkeja, ja yleisesti ottaen L tuntui aluksi hyvältä koolta. Noh, asiasta ärsyyntyneenä jouduin molemmat takit sitten palauttamaan, mutta takaisin tullut takki kokoa M, tämähän on ihan mahtavan kokoinen. Olkapäät eivät enää valu alaspäin vaan istuvat juuri oikeassa kohdassa, hihat loppuvat justiinsa ranteiden kohdalle, selkä on oikean pituinen ja ainoa puute johtuu omasta massusta. Suosittelen yleisesti itse siis kokoa M, ellei sitten omat kädet ole semmoiset 69-73 senttiä pitkät.
Dodih, koosta räpätettyäni tahdonkin vain sanoa, että jos aidosti tahtoo semmoisen tuhat vuotta hyvänä pysyvän ja laadukasta nahkaa tarjoavan takin, niin suosittelen investoimaan tämän kaltaiseen takkiin edes vähän enemmän. Se tietysti riippuu mihin tätä takkia sitten ostaakin, kasuaaliksi vaatteeksi baarireissuille tai sitten pittijeesuksen viitaksi jota revitään ja potkitaan ja johon vasaroidaan studeja ja liimalla läntätään hihamerkkejä. Itse ostin tämän alunperin hupparin korvikkeeksi syksylle, mutta kattoos nyt. Voi tämä takki pidempäänkin kulkea matkassa mukana. Eli pojo pois koko-härdellistä ja nahan arveluttavuudesta.