Maksa laskulla
Yksinoikeustuotteita
30 päivän ilmainen palautus
Loistava asiakaspalvelu
Tuotteen tietoja
Tuotenumero | 435456 |
Musiikkigenre | Heavy Metal |
Yksinoikeustuote | Ei |
Mediaformaatti 1-3 | 2-CD |
Tuotteen teema | Bändit |
Artisti | Judas Priest |
Tuotteen tyyppi | CD |
Julkaisupäivä | 13/06/2008 |
CD 1
-
1.Dawn Of Creation
-
2.Prophecy
-
3.Awakening
-
4.Revelations
-
5.The Four Horseman
-
6.War
-
7.Sands Of Time
-
8.Pestilence And Plague
-
9.Death
-
10.Peace
-
11.Conquest
-
12.Lost Love
-
13.Persecution
CD 2
-
1.Solitude
-
2.Exiled
-
3.Alone
-
4.Shadows In The Flame
-
5.Visions
-
6.Hope
-
7.New Beginnings
-
8.Calm Before The Storm
-
9.Nostradamus
-
10.Future Of Mankind
artistilta Mape Ollila (16.07.2008) Pelkäsin totaalista katastrofia, kun Judas Priest viime vuoden lopulla ilmoitti tekevänsä tuplalevyn mittaista teema-albumia. Kuulin livenä pari biisiä etukäteen enkä ollut niistä kovinkaan vakuuttunut, joten tunsin omituista, kauhunsekaista intoa ryhtyessäni perehtymään Priestin tulkintaan visionääri Nostradamuksen maailmasta. Levyyn tutustuttuani huokaisen helpotuksesta. Vaikka Nostradamus ei ollut mitä odotin, se on silti hyvä albumi. Mahtipontisen teematuplan musiikillinen luonne on tuttu ja perinteinen Priest-metalli, mutta lähempänä uran alkupuolen koukeroisempia biisejä kuin tuoreempaa, suoraviivaisempaa ulosantia. Soundillisestikin tupla on tätä päivää, lukuunottamatta muutamia aika, uh, turboisia soundivalintoja ... Syntikkakitaroin maustettu Nostradamus on - ehkä liiankin - kunnianhimoinen pläjäys. Se toistaa jonkin verran itseään eivätkä pitkät biisitkään säilytä jännitettään loppuun saakka, vaikka seassa on nimikkobiisin, Pestilence And Plaguen ja Visionsin kaltaisia helmiä. Halfordin äänikään ei ole mitä se on joskus ollut. Laulumelodioissakin on toisinaan vähän toivomisen varaa, mutta ne on sävelletty Halfordin äänialan nykyisiin puitteisiin, paitsi tuplan nimikkobiisissä, jonka vertahyytävässä rääynnässä nahka-Robin keuhkoista lentää, jos ei ihan palasia, niin verta ainakin. Judas Priest on myös ikääntyessään seestynyt, sillä Lost Love, suorastaan harras yhdistelmä Hope + New Beginnings esittelevät yhtyeen varjoon jäänyttä vahvaa balladiosastoa ja ellei yhtyeen rauhallisemmasta tarjonnasta satu välittämään, voisi tuplan väittää olevan "laiska", "väsynyt" tai "vanhojen miesten levy". Se saattaa ollakin juuri sitä, mutta on se silti aika vaikuttava teos. Yhteen sanaan tiivistettynä Nostradamus on "majesteettinen". Kärsimättömillä ensikuunteluilla tupla tuntuu nälkävuoden mittaiselta ja välisoittojakin tuntuisi olevan ihan liikaa, mutta hankalan kuherruskuukauden jälkeen levy kasvaa jokaisella lisäkuunteluilla kunnes se tuntuu, jos nyt ei rakkaalta, niin ainakin ihan kelvolliselta kumppanilta. Jos odotat uutta Painkilleriä, tulet takuulla pettymään, vaikka Persecutionin kitarasoolossa tuttuja piirteitä onkin...