All hope is gone (CD ) | Slipknot

artistilta Michael Hertel (18.07.2008) Huhumylly pyöri villinä ennen levyn ilmestymistä, ja "All Hope Is Gonea" on jo ehditty väittää naamarikoplan kokeellisimmaksi, tarttuvimmaksi ja kaupallisimmaksi levytykseksi, jolla kuultaisiin akustisia kitaroita ja pianoa ja jolla Corey laulaisi puhtaasti entisen ärhentelyn sijaan. No, huhut olivat huhuja. Neljännen Slipknot-studiolätyn materiaali on piinkovaa, ultra-aggressiivista ja äärimmäisen moniulotteista metallia, jota hallitsevat laukkaavat tuplabassarit, purevat riffit ja loputtomat soolot. Sanoituksissaan jäsen numero kahdeksan suoltaa raakaa sosiaalikritiikkiä ja suomii niin USA:n tekopyhää sotaa, fundamentalistikiihkoilijoita kuin äärikonservatiivisia moraalinvartijoitakin. "All Hope Is Gone" on raivokas tilinteko tästä kaikesta äärimmäisen tiukassa paketissa: "Sulfur" flirttailee speed/thrash-vaikutteiden kanssa, "Psychosocial" on klassinen stadionhoilotus, "Dead Memories" muistuttaa "Enter Sandmania", "Child of Burning Time" on hypnoottinen tribaalijami, ja "Butcher's Hook" kuulostaa hieman Henry Rollinsin 90-luvun puolivälin rähinältä.