Contemptus mundi (CD ) | Hegemon

artistilta Serpent (25.01.2008) Kuohuviinin ja konjakin pyhä maa on tunnettu kautta linjan vaihtelevasta metallistaan, jos ei nyt ihan valtavirtapuolella, niin ainakin marginaalisemman metallin kentällä. Myös black metalin saralla ranskalainen kenttä on varsin hajallaan, josta reilun vuosikymmenen ikään ehtinyt Hegemon on hyvä esimerkki ollessaan melkoisessa kontrastissa raa'an ja kylmäverisen frans-BM:n kanssa. Vaan viis siitä, jos homma toimii. Ja kyllähän kolmoslevy Contemptus Mundi menevästi potkii, vaikkei varsinaisesta mestariteoksesta kyse olekaan. Tummasävyistä ja pääosin reipastempoista kiekkoa voisi helposti luulla jälleen yhdeksi ruotsalaiseksi black metal -julkaisuksi, jollei toisin tietäisi. Olkootkin, että tämä Dissectioniltakin tuoksahtava bändi keskivertoisen mustuuden ilmaisun paremmalle puolelle kohoaakin. Ilkeäsävyisten melodioiden rinnalle on napattu mukaan selkeitä tunnelmapaloja, eikä ainakaan allekirjoittaneen korvien välissä suoranaisesti muistuta mitään toista bändiä, vaikka varoitusvalot tuttavallisuudesta muistuttavatkin. Synkeästä tunnelmastaan ja vahvoista soundeistaan huolimatta levyä vaivaa hienoinen geneerisyyden vire. Selkosävyiseen puhurointiin turtuu hiljalleen levyn edetessä, vaikka loppupuolen parit vahvemmat hetket lopussa nostavatkin sävellyspaketin osakkeita. Ruotsalaisassosiaatiot pysyvät kuitenkin tiukasti tukassa kiinni, mutta jos ne eivät kuuntelukokemusta pääse häiritsemään, lopputuloksessa ei ole pahempia vikoja. Laulupuolen tavanomainen ärähtely jää kenties hieman turhan paljon musiikin jalkoihin, muttei sentään häiriöksi asti. Kolmen vartin matka mustuuden ja tummanpuhuvan tunnelmoinnin parissa menee lopulta lennokkaasti ohi. Kiekko ei käy turhan helposti kypsyttämään, vaikka ne varsinaiset hittirallit julkaisulta oikeastaan puuttuvatkin. Ei hassumpaa, jos ei myöskään maansa parhainta antia.