Loppuunmyyty!

Finding beauty in negative spaces (CD ) | Seether

Tätä tuotetta ei ole tällä hetkellä saatavilla.

Vaikka onkin vielä mahdollista, että tilaus ehtii perille jouluksi, emme valitettavasti enää pysty lupaamaan sitä varmasti!

Jaa

Maksa laskulla

Uniikkeja, eksklusiivisia ja virallisesti lisensoituja tuotteita.

Tilaa huoletta. Pidennetty palautusoikeus on voimassa 31.1.2026 asti.

Loistava asiakaspalvelu

Tuotenumero 433502
Nimi Finding beauty in negative spaces
Musiikkigenre Grunge
Versio Uudelleenjulkaisu
Tuotteen teema Bändit
Artisti Seether
Julkaisupäivä 04/06/2010
Tuotteen tyyppi CD
Mediaformaatti 1-3 CD

CD 1

  • 1.
    Like Suicide
  • 2.
    Fake It
  • 3.
    Breakdown
  • 4.
    FMLYHM
  • 5.
    Fallen
  • 6.
    Rise Above This
  • 7.
    No Jesus Christ
  • 8.
    6 Gun Quota
  • 9.
    Walk Away From The Sun
  • 10.
    Eyes Of The Devil
  • 11.
    Don't Believe
  • 12.
    Waste
  • 13.
    Careless Whisper
  • 14.
    Careless Whisper (String Version)

artistilta Tuomas Valtanen (25.01.2008) Etelä-Afrikasta ponnistanut Seether on saavuttanut tasaisesti suosiota, erityisesti jenkeissä, jonne yhtye siirtyikin. Vaikea kakkoslevy jatkaa musiikillisesti samaa linjaa, eli melodista raskasta rockia, jossa on grungemausteita. Yhtyeen selkeä ykköshahmo on laulaja Shaun Morgan, jonka raspinen erittäin tunnistettava ääni selvästi kuljettaa kappaleita eteenpäin ja miellyttää korvia. Mies on tulkitsijana erinomaisen monipuolinen ja osaa myös laulaa puhtaan pehmeästi. Muu ryhmä suoriutuu tehtävistään hyvin, mutta vaisummalla laululla ei Seether ikinä olisi päässyt näin pitkälle. Kappaleet eivät myöskään toista itseään. Levyltä löytyy rytmikästä takomista esimerkiksi Fake 17:n muodossa, kuin myös nostattavaa balladintynkää. Ainoastaan FMLYHM (Fuck Me Like You Hate Me) ärsyttää toistuvalla kiroilullaan, joka ei oikein istu yhtyeen luomiin fiiliksiin. Seether on taitava yhtye, joka hallitsee raskaan rockin hyvin. Valitettavasti korviini osui muutama viikko sitten samaa genreä edustavan Alter Bridgen mestariteos Blackbird , jonka jälkeen Finding Beauty in Negative Spaces ei oikein tunnu kovinkaan ihmeelliseltä.