Guided by fire (CD ) | Ghost Brigade

artistilta Antti Korpinen (15.10.2007) Aina välillä vastaan tulee bändejä, jotka saavat kuuntelijan tajuamaan jotain sellaista, joka on ennestäänkin ollut näköetäisyydellä, muttei vain ole ymmärrykseen saakka iskeytynyt. Jyväskyläläinen albumidebytantti Ghost Brigade auttaa minua näkemään, kuinka lähellä toisiaan nyky-Katatonia, Tool ja Burst ovat. Ghost Brigadelle olisi helppo löytää kourallinen muitakin verrokkeja, mutta edellä mainitut riittänevät nimienpudotusosastolta tällä kertaa. Ja jos paperilla yhtyeen resepti vakuuttaakin lähes varauksetta, kolmivarttinen Guided By Fire vastaa luomiinsa odotuksiin myös käytännön tasolla verrattain hyvin. Keskitempo, dynamiikka, harkittu purskahtelevuus, matalavireisyys, melankolisuus ja yhtä lailla energisyys ovat Guided By Firen määritteleviä termejä. Energisyys on lähtöisin yhteensoiton tiukkuudesta ja groovaavuudesta, parhaimpina hetkinä myös Manne Ikosen ärjyvistä vokaaleista. Ajoittain Ikosen laulu menettää kuitenkin tehoaan, eikä puhtaissa vokaaleissa toisaalta vielä ole aivan riittävästi voimaa takana. Esimerkiksi Based on you kääntyy tasapaksuksi lupaavan alun jälkeen, minkä itse laittaisin örinän yllätyksettömyyden, teemojen liiallisen toiston ja hieman laiskan tempon piikkiin. Based on youn tavoin vuoden takaiselta, bändin ainoaksi jääneeltä demolta löytynyt Autoemotive osoittaa puolestaan, kuinka runnovamman ja toimivan riffittelyn jälkeen ei kannata taantua tylsään fiilistelynäppäilyyn. Demon ja nyt debyyttialbumin parhaimmistoon kuuluu vastaavasti Away and here, jossa myös örinän ja puhtaan laulun kieltämättä yllätyksetönkin kontrastihakuisuus toimii hyvin. Guided By Fire on sävellyksellisesti perin kelvollisen kuuloista tavaraa, mutta tuotannon tavanomaisuus ja kaikinpuolisen innovatiivisuuden puute tekevät levystä paikoin yllätyksettömän ja tasapaksun. Esimerkiksi Hornsin seesteinen väliosa olisi voinut olla huomattavasti nostattavampi kokemus uskaliaammalla tuotannolla sävytettynä. Levyn paras biisi taitaakin olla Minus Side, joka rauhallisella rullaavuudellaan ja toisaalta jykevällä, hieman Swallow the Sunia muistuttavalla kertosäkeellään etenee ja kasvaa luontevasti. Oikeastaan biisissä ei olekaan kuin nuo kaksi osaa, vaikka eipä Ghost Brigade muutenkaan rakenteelliseen monimutkaisuuteen ole taipuvainen. Hieman vauhdikkaammista kappaleista täytyy antaa tunnustusta energiselle Along the Barriersille. Kaiken kaikkiaan Guided By Fire on kuitenkin Suomen mittakaavassa sen verran tavallisuudesta poikkeava tapaus, että uskoisin levyn löytävän kotimaasta myös ostavan yleisönsä. Isommassa kuvassa Ghost Brigade hahmottuu vielä melko pienenä tekijänä, eikä erotu vielä niin selkeästi omana itsenään kuinmuutamaa selkeää esikuvaa tyylikkäästi mallintavana välikappaleena. Jos bändi jaksaa tehdä seuraavalla levyllä enemmän työtä ja hienosäätöä sovitusten ja koukkujen kanssa, uskon luvassa olevan jotain alallaan merkittävää.