Libertad (CD ) | Velvet Revolver

artistilta Starbuck (25.01.2008) SonyBMGVelvet Revolverin kakkoslätty pyyhkii bändin parin vuoden takaisella debyyttituotoksella lattioita. Contraband-albumiin verrattuna uuden levyn biisit ovat tarkemmin harkittuja, paremmin sovitettuja ja kaikin puolin parempia. Avausraita Let It Roll koukkaa kuulijan heti mukaansa lihakoukun kaltaisella jämäkkyydellä. Toisaalta She Mine yrittää vielä puhaltaa eloa Contrabandin muistoon. Get Out The Door groovaa pehmeästi mutta viriilisti. American Manin kohtalona on jäädä levyn heikoimmaksi lenkiksi, sillä biisi latistuu loppupeleissä varsin kliseiseksi ja sovitukseltaan turhan turvalliseksi. Mary Mary on puolestaan levyn kärkipään materiaalia tarjoillen kuulijoille upean prechoruksen, mutta harmittavasti hieman lattean kertosäkeen. Just Sixteenissä on loisteliasta draivia ja perseelle potkivaa riffittelyä, eikä kertosäkeessäkään säästellä. Itse asiassa, Motley Crue lauloi aikanaan "She's only fifteen and she's the reason that I can't sleep", kun taas Winger runoili "She's only seventeen - Daddy says she's too young, but she's old enough for me". Mikä sitten mahtaakaan olla alaikäraja niin sanotusti lapsukaisen viattomuuden tallaamiselle, kaikki voimme itseksemme ajatella, leikkivätkö nämä yhtyeet jossain määrin tulella. Yhteenvetona voidaan kuitenkin sanoa, että Libertad on huomattavasti edeltäjäänsä coolimpi albumi. Biisit rullaavat paremmin, ja kokonaiskuva hahmottuu ainakin itselleni miellyttävämmäksi. Biisijärjestys tuntuu olevan tarkkaan harkittu, sillä jokainen kappale tuntuisi eroavan toisista riittävästi. Vaikka vokalisti Scott Weilandin ääniala rajoittuu kahteen oktaaviin (eipä sillä, myös allekirjoittanut hiihtelee samalla äänialalla, kuten tekevät myös Alice Cooper, Rob Zombie, Lemmy, James Hetfield ja lukemattomat muut), Slash ja kumppanit ovat irrottaneet työkaluistaan ja yhtyetovereistaan menestyksellisen tuotoksen, joka korostaa myös bändin keulahahmon vahvempia puolia. Myös tämä kertoo jotain osaltaan bändin nerokkuudesta.