Loppuunmyyty!

Murder the dance (CD ) | Bleed The Sky

Tätä tuotetta ei ole tällä hetkellä saatavilla.

Valitettavasti tilaus ei enää ehdi perille jouluksi, vaan se toimitetaan joulun jälkeen!

Jaa

Maksa laskulla

Uniikkeja, eksklusiivisia ja virallisesti lisensoituja tuotteita.

Tilaa huoletta. Pidennetty palautusoikeus on voimassa 31.1.2026 asti.

Loistava asiakaspalvelu

Bleed the Sky heittää "Murder the Dancella" kehiin uuden metalcorelevyn, jonka 12 biisiä sisältävät kaiken olennaisen: alavireistä riffittelyä, aggressiviista rumputulta sekä karjumisen ja melodisen laulun välillä vuorottelevaa vokalisointia.
Tuotenumero 435415
Nimi Murder the dance
Musiikkigenre Metalcore
Versio Rajoitettu versio
Tuotteen teema Bändit
Artisti Bleed The Sky
Julkaisupäivä 13/06/2008
Tuotteen tyyppi CD
Mediaformaatti 1-3 CD

CD 1

  • 1.
    Knife fight in a phone booth
  • 2.
    Sullivan
  • 3.
    Murder the dance
  • 4.
    The sleeping beauty
  • 5.
    Morose
  • 6.
    Occam's razor
  • 7.
    Bastion
  • 8.
    Slavior
  • 9.
    Kettle black
  • 10.
    Poseidon
  • 11.
    The demons that could be
  • 12.
    Vertical smile

artistilta Tuomas Valtanen (09.07.2008) Hölmösti nimetty Murder The Dance on yhtä hölmösti nimetyn jenkkiryhmä Bleed The Skyn toinen kokopitkä. Debyytillään yhtye keräsi jonkinmoista suosiota suuren veden takana, mutta Euroopassa nimi lienee suhteellisen tuntematon. Eipä tuo ihme ole, sillä esitys on varsin keskivertoa metalcorea, jossa ei ole yhtäkään omaperäistä elementtiä. Soitto on tietenkin hallussa ja soundit ovat murhaavan hyvät. Rääkyjä Noah Robinsonkin pärjää ihan hyvin, tuoden hieman mieleen Chimairan Mark Hunterin. Muutenkin eniten vaikutteita on taidettu poimittu em. yhtyeeltä, mutta kappaleiden laadussa ja musiikin sujuvuudessa ei päästä sitä lähellekään. Levy on yhtä ja samaa, pääosin keskitempoista murjontaa, jossa ei yksikään kappale erotu edukseen tai huonouttaan. Ainoa mieleeni tuleva sana on tasapaksu. Ymmärrän kyllä, että joku voi Murder The Dancesta hieman innostua, jos tyylisuunta on kokemuksena uusi. Joten ei levyä kannata täysin sivuuttaa, jos Chimaira kympillä makuhermoon iskee. Itselleni yhtyeen koko konsepti kopioituine kappaleteemoinen aiheuttaa lähinnä myötähäpeää, ja työnnän tämän kiekon siihen pimeään laatikkoon, joka aukeaa vain taas uuden tusinacore-levyn arvioituani.