Northwind´s ire (CD ) | Draugnim

artistilta Antti Klemi (08.10.2008) Northwind’s Irea voisi kutsua työvoitoksi. Pääpuurtaja Lauri Morior Karivaara on raatanut läpi neljän demon, yhdeksän vuoden, vesivahinkojen ja miehistönvaihdosten, ja nyt syksyn kynnyksellä työ viimein palkitaan. Yhtyeen debyytissä hohkavatkin pitkällä aikavälillä terästynyt visio ja selkeä ammattitaito. Musiikillisesti Draugnim liikuskelee pakana- ja folk-pohjaisen black metalin metsiköissä, joissa päätammina seisoskelevat Bathoryn ja Ulverin kaltaiset monumentit – eikä ajatuksista voida pitää poissa kotimaamme Moonsorrowiakaan, jonka tuottajavelho Henri Sorvali on Northwind’s Irenkin massiivisten soundien takana. Tuplabasariukkoset siis jylisevät, kitarat raakkuvat uhkaavasti ja syntikat maalaavat yksinkertaisia kuvioita yötaivaalle. Joskus mustempi veri purskahtaa esille tempojen kiihtyessä, joskus taas taustakuorot nousevat Valhallasta tukemaan rääkyvää julistusta. Draugnim käy siis sotaansa varsin perinteisin asein, mutta yllätyksettömyyden vastapainoksi miekat ja kirveet on teroitettu tappavimpaan tehoonsa. Paikoin hypnoottinenkin toisto kietoutuu hyvin yhteen vahvojen kitarariffien kanssa, ja levy ei missään kohtaa menetä otettaan kuulijasta. Northwind’s Ire onkin tasapainoinen työnäyte, joka ei notkahda matkansa aikana mutta jättää todelliset sotahymnitkin esittämättä – ainoastaan Towards the Dusk nousee selkeästi esille Ulverin Bergtatt-henkisen eeppisen melodisuuden ja puhtaiden taustakuorojen avulla. Ainoa, mitä Northwind’s Iresta jääkin kaipaamaan, on paletin kasvattaminen ja erilaisten sävyjen saattaminen sinänsä tehokkaan mutta yksitoikkoisen jäämyrskyn vaikutusalueelle. Draugnim toimii kyllä tällaisenaankin ja mitään äkkivääriä suunnanmuutoksia ei yhtyeen soisikaan tekevän, mutta nyt Northwind’s Ire kääntyy helposti taustahuminaksi – jollet ole syntynyt pakanasydän rinnassasi ja miekka kädessäsi, jolloin levystä nauttii ilman epäilevän tuomaan kriitikinlaseja.