Loppuunmyyty!

The cancer empire (CD ) | Zonaria

Tätä tuotetta ei ole tällä hetkellä saatavilla.

Vaikka onkin vielä mahdollista, että tilaus ehtii perille jouluksi, emme valitettavasti enää pysty lupaamaan sitä varmasti!

Jaa

Maksa laskulla

Uniikkeja, eksklusiivisia ja virallisesti lisensoituja tuotteita.

Tilaa huoletta. Pidennetty palautusoikeus on voimassa 31.1.2026 asti.

Loistava asiakaspalvelu

Päinvastoin kuin maamiehensä Naglfar, Zonaria ei kuullosta perinteiseltä ruotsalaiselta metallilta, koska yhtye ei maalle ominaiseen kitaravallisoundiin juuri tukeudu. Sen sijaan he maustavat black metalliaan rikkailla kosketinsoundeilla.
Tuotenumero 437272
Nimi The cancer empire
Musiikkigenre Death Metal
Tuotteen teema Bändit
Artisti Zonaria
Julkaisupäivä 24/10/2008
Tuotteen tyyppi CD
Mediaformaatti 1-3 CD

CD 1

  • 1.
    Slaughter is passion
  • 2.
    Praise the eradication
  • 3.
    Crowning King Cancer
  • 4.
    Contra mundum
  • 5.
    Termination process
  • 6.
    At war with the inferior
  • 7.
    From the abysmal womb
  • 8.
    Damnation dressed in flesh
  • 9.
    Humanity Vs. Sanity
  • 10.
    The icon and the faceless

artistilta Serpent (08.10.2008) Melodista (death) metalia on vuosien varrella tuotettu Ruotsista suhteessa väkilukuun kenties enemmän kuin mistään muusta maasta, eivätkä hanat edelleenkään näytä vaikenmisen merkkejä. Uudempien nimien joukkoon lukeutuu 2002 alkunsa saanut Zonaria, joka on toisen levytyksensä myötä siirtynyt Century Median isojen siipien suojaan. The Cancer Empire edustaa tyylilajinsa puolesta melodista death/black metal -sekoitusta, jossa samaan keitokseen on pyritty sovittamaan kertaluokkaa keveämpää versiota Hypocrisyn ja Arch Enemyn kaltaisten bändien saralta, että myös Dimmu Borgir -henkistä, kosketinvetoista ja näennäisesti myös mahtipontista mustempaa metallia. Jos edellä olevat bändit tunnetaankin omalla sarallaan laadukkaina, tai vähintäänkin suosittuina bändeinä, samaa ei voi sanoa Zonariasta. Touhusta paistaa läpi kova yritys, mutta valitettavan keskitasoisesti siinä onnistuen. Reipasta tempoa siivitetään riehakkailla riffeillä ja mukiinmenevillä melodioilla, mutta mistään hypocrisymaisesta tarttuvuudesta tai toteutuksesta on turha edes puhua samassa lauseessa. Syntikan käyttö puolestaan tuntuu paikoin turhankin irralliselta osatekijältä. Yksinkertaisesti todettuna levyltä ei löydy yhtään aidosti hyvää ja mukaansatempaavaa kappaletta, ponnisteluista huolimatta. Soundit ovat vähemmän yllättäen liki tiptop-tasoa. Tavallaan sitä ne toki ovatkin, mutta jollain tapaa viimeisen päälle puunatut ja hinkatut soundit jättävät levyyn kovin muovisen vaikutelman. Rummut eivät kuulosta miehekkäältä ja kitaratkin onnistuvat kuulostamaan jollain tavalla valtoilta, vaikkei soundeja voikaan huonoiksi tai epäselviksi mennä sanomaan. Kun loppuun vielä laitetaan rääkynän ja örinän puolivälissä tasapainotteleva laulutyöskentely, on lopputuloksena sellaista kompromissia, ette paremmasta väliä. Eihän tästä levystä huonoa saa tekemälläkään, mutta valitettavan keskinkertaisen kuitenkin.