The divine conspiracy

CD
Loppuunmyyty!
Lisää tietoa tuotteesta
Tätä tuotetta ei ole tällä hetkellä saatavilla.

Jaa

Tuotteen kuvaus

Simone Simonsin uskomaton ääni, tunnelmantäyteiset väliosat, ihanat melodiat ja kitaranrouhe: tätä kaikkea on "Divine Conspiracy"

Tuotteen tietoja

Tuotenumero 432109
Musiikkigenre Symphonic Metal
Yksinoikeustuote Ei
Mediaformaatti 1-3 CD
Tuotteen teema Bändit
Artisti Epica
Tuotteen tyyppi CD
Julkaisupäivä 07/09/2007
Gender Unisex

CD 1

  • 1.
    Indigo
  • 2.
    The obsessive devotion
  • 3.
    Menace of vanity
  • 4.
    Chasing the dragon
  • 5.
    Never enough
  • 6.
    La 'petach chatat rovetz (The last embrace)
  • 7.
    Death Of A Dream [the Embrance That Smothers - Part 7]
  • 8.
    Fools Of Damnation [the Embrace That Smothers - Part 9]
  • 9.
    Living a lie [The embrace that smothers - part 9]
  • 10.
    Beyond belief
  • 11.
    Safeguard to paradise
  • 12.
    Sancta terra
  • 13.
    The divine conspiracy

artistilta Tero Lassila (01.12.2007) Tähän asti melko pitkälti underground-yhtyeenä edennyt hollantilainen Epica on takonut sinfonista metalliaan nelisen vuotta. Julkaisuja on kertynyt matkan varrella kunnioitettavan paljon ja nyt bändi tuntuisi pääsevän suuremman yleisönkin tietoisuuteen Nuclear Blastin kautta. Yhtye ihastutti suomalaisia toissakesäisellä Tuskan keikallaan saaden runsaasti uusia kuulijoita ja nyt sitä herkkua on saatavilla 75 minuutin pituisen The Divine Conspiracy -albumin voimin. Bändihän on saanut nimensä amerikkalaisen Kamelotin albumista ja fanitus on äitynyt molemminpuoliseksi niin hyvin, että laulaja Simone Simons on jopa päässyt vierailemaan Kamelotin keikoilla ja levyllä. Myös Nightwish on ollut bändille merkittävä vaikuttaja ja yöntoiveisia tunnelmia The Divine Conspiracylla ladataan aina Angels Fall Firstin ajoista lähtien. Nightwish-fanien ei silti tarvitse vielä ruveta kuolaamaan, sillä kiteeläisten parasta terää Epica ei saavuta lähimainkaan. The Divine Conspiracy on päällisin puolin varsin onnistunut levy, johon on selvästi panostettu lukuisten hienojen elementtien osalta. Pituus tosin käy puuduttamaan hyvinkin pian ja suoranaiset helmibiisit puuttuvat. Tutusta ripeästä pirteydestä ei myöskään ole kuin häivähdys jäljessä, sillä levy melko tunnelmoiva ja seesteinen – jopa hitusen aneeminen. Monipuolisuutta, elokuvamaisia piirteitä ja erilaisia tasoja kyllä löytyy, mutta onpa levyn tekemiseen tuhlattukin pyöreä tonni per minuutti. Löytyy viulua ja monia eksoottisia elementtejä, mutta biisien ollessa pohjimmiltaan auttamattoman tylsiä, eivät erikoisuudet paljoa pelasta. Välillä usko palaa, mutta kun hyvää biisiä seuraa kolme heikkoa, ei jää paljon innostumisen tunteita. Kylmän laskelmoivalla ilmeellä syntymäasussaan kannessa keikistelevä Simone Simons suoraan sanoen laskee levyn osakkeita. Oli kuinka taiteellista photoshoppailua tahansa, kannessa haisee ulkomusiikillisilla avuilla mielenkiinnon kalastelu niin etovasti, että tylsähkö ja melko ponneton levy saa vielä enemmän antipatioita osakseen. Eikö bändi ole tämän varmempi omasta musiikistaan, että pitää taantua lähes MTV-tasolle? Simone on kuitenkin niin hyvä laulaja, että joutaisi ulkomusiikilliset asiat jättää oman arvoonsa ainakin omalta taholta. Oli miten oli, Epican uutukainen jättää armotta kylmäksi, eikä lunasta odotuksia. Voisi olla aika palata perusasioiden juurille ja miettiä miten ne hyvät biisit tehdään, eikä tunkea sekaan liikaa taiteellisuutta.