Loppuunmyyty!

The premonition (CD ) | Firewind

Tätä tuotetta ei ole tällä hetkellä saatavilla.

Vaikka onkin vielä mahdollista, että tilaus ehtii perille jouluksi, emme valitettavasti enää pysty lupaamaan sitä varmasti!

Jaa

Maksa laskulla

Uniikkeja, eksklusiivisia ja virallisesti lisensoituja tuotteita.

Tilaa huoletta. Pidennetty palautusoikeus on voimassa 31.1.2026 asti.

Loistava asiakaspalvelu

Nostalginen Melo/Power Metal -teos klassisilla ja kelttiläisillä teemoilla.
Tuotenumero 434794
Nimi The premonition
Musiikkigenre Power Metal
Tuotteen teema Bändit
Artisti Firewind
Julkaisupäivä 22/03/2008
Tuotteen tyyppi CD
Mediaformaatti 1-3 CD

CD 1

  • 1.
    Into The Fire
  • 2.
    Head Up High
  • 3.
    Mercenary Man
  • 4.
    Angels Forgive Me
  • 5.
    Remembered
  • 6.
    My Loneliness
  • 7.
    Circle of life
  • 8.
    The silent code
  • 9.
    Maniac
  • 10.
    Life foreclosed

artistilta Ismo Karo (29.03.2008) Ahkerasti levyttävä Firewind ei viidennellä levyllään oikein vakuuta. Bändin soitossa ei huomautettavaa ole, mutta muilta osin pyyhkeitä tulee. Ensinnäkin The Premonitionia vaivaa linjattomuus. Aloituksen Into the Fire lisäksi Remembered ovat muita raskaampia, eivätkä istu linjaan, varsinkaan kun kevyempi ilmaisu on ainakin tällä kertaa onnistunut mättöä paremmin. Solisti Apollo Papathanasio tuo sanottavansa julki värittömästi. Jään kaipaamaan rohkeutta venyttää laulamistaan äärialueille, siis korkealle tai matalalle. Kaverin ääntäminenkin on nätisti sanottuna persoonallista, mutta kyseessä ei ole läheskään räikein tapaus, joka viime aikoina on vastaan tullut. Kitaristi Gus G tarjoaa levyn hienoimmat hetket. Muutamien asiallisten riffien (esim. Mercenary Man tai The Silent Code) lisäksi mies on perehtynyt myös komppaamiseen, jota malttaa myös harkiten toteuttaa. Tietenkin soolotkin sujuvat, joten kuusikielinen pelastaa lähes yksin sen, minkä voi. Myös rumpali Marc Cross on mies paikallaan. Komppeja voi luonnehtia varsin päteviksi, koska ne rokkaavat. Kosketinsoittaja Bob Katsionis on julkaissut jopa soololevyjä, joten onkin ihme, miten vähän kiipparit kuuluvat. Joillakin raidoilla niitä ei kuule ensinkään, mutta silloin kun ne kuulee, homma toimii, ja parhaiten toimii kaikkein eniten perinteistä hardrockia muistuttava Maniac. Papathanasio kuulostaa biisillä myös aika paljon Gary Bardenilta, joten levyn ainoa helmi - tai ainakin melkein-helmi - taitaa olla siinä. Tässä seurassa on toisaalta helppo erottua edukseen, sillä puolet materiaalista on silkkaa täytettä, tylsiä sävellyksiä kliseisillä sanoilla ja innottomasti esitettyinä. Ne paremmatkin biisit suorastaan huutavat suureellisempaa tuotantoa. Firewind on sen tyylinen kokoonpano, että se saattaisi kuulostaa paremmalta mahtipontisempana. Myös jotkut kertosäkeet ovat osastoa 'siinä hilkulla', eli pienellä viilauksella niistä saisi kerralla kaaliin jämähtäviä crossover–hittejä. En oikeastaan tiedä, mitä Firewindiltä etukäteen odotin, mutta raskas pettymys The Premonition on silti. Luulin bändillä olevan rahkeita muuhunkin kuin puuduttavan tylsään kolmevarttiseen.