Black Sabbath -fanituotteet ja albumit netistä

Raskaasta musiikista ei voi puhua kauaa mainitsematta Black Sabbathia. Englannin kivihiilialueen, Black Countryn, liepeillä Birminghamissa vuonna 1966 syntynyt, aikaisemmin nimillä Polka Tulk Blues Band ja Earth esiintynyt yhtye lainasi lopullisen nimensä italialaisesta kauhuelokuvasta.

Black Sabbath - heavy metal on syntynyt.

Synkän nimen keksimisen jälkeen yhtyeen musiikillinen suunta syntyi kappaleella Black Sabbath, jonka kirjoittanut Tony Iommi tuli keksineeksi heavy metallin pohjakiven, ylinousevan kvartin sisältävän tritonus-soinnun. Kappale sai aiheensa luultavasti basisti Geezer Butlerin jo Earth-aikoina alkaneesta kiinnostuksesta okkultismiin. Iommin ja Butlerin lisäksi laulaja Ozzy Osbournen ja rumpali Bill Wardin sisältäneen nelikon tarkoitus oli tulla kauhuelokuvien musiikilliseksi vastineeksi.

Alkupäivistään asti uskonnollisten tahojen silmätikuksi joutuneen yhtyeen ensimmäiset albumit, Black Sabbath (1969) ja Paranoid (1971) kuuluvat raskaan musiikin historian keskeisimpiin virstanpylväisiin. Jälkimmäinen sisältänee maailman tunnetuimman hätäpäissään sävelletyn "täytebiisin", sillä levyn ikoninen nimikappale sävellettiin - legendan mukaan puolessa tunnissa lounastauolla - siksi, että albumista oli tulossa liian lyhyt. Paranoid kiipesi Britannian albumilistan ykköspaikalle syyskuussa 1971.

Vain puoli vuotta Paranoidin jälkeen ilmestyneellä Master Of Realityllä (1971) Black Sabbath viritti soittimet puolitoista sävelaskelta matalammalle ja sai aikaan entistäkin raskaamman soinnin. Levyn tunnetuin biisi lienee yhdessä kahden edellisen albumin kanssa doom metalin synnylle alkutahdit lyönyt Children Of The Grave. Sweet Leaf -kappaletta puolestaan voi perustellusti pitää lähtölaukauksena sille, mitä myöhemmin alettiin kutsua stoner rockiksi. Sellaiseksi voisikin väittää jo yhtyeen seuraavaa, sekavien substanssien vaikutuksen alaisena kirjoitettua Vol 4. -albumia (1972).

Sabbath Bloody Sabbath

Walesilaisessa kummituslinnassa sävelletty, syntetisaattorit yhtyeen sointiin tuonut Sabbath Bloody Sabbath (1973) sai lopulta lehdistönkin hyväksynnän. Yhtyeen huimausaineiden käyttö oli sen ja yhtyeen siihen asti heikoiten menestyneen albumin, Sabotagen (1975), aikana kiivaimmillaan, ja bändin ja managerien välit rakoilivat. Sabotage kuitenkin pääsi Yhdysvalloissa 20 myydyimmän albumin joukkoon ja sisälsi jälleen yhden virstanpylvään, Symptom Of The Universen, jota sanotaan "ensimmäiseksi thrash metal -kappaleeksi".

Yhtyeen siihen asti kevyimmän levyn, Technical Ecstacyn (1976), aikaan Iommi ja Ozzy yrittivät sekä manageroida yhtyettä itse että kiistelivät keskenään. Pian levyn ilmestymisen jälkeen Osbourne hakeutui päihdehoitoon ja yhtyeeseen tuli uudeksi laulajaksi Dave Walker, joka piti postia vain kuukauden ennen kuin Ozzy palasi omalle tontilleen. Vuonna 1978 ilmestynyt Never Say Die oli kuitenkin musiikillinen mahalasku, josta varsinkaan Osbourne ei pitänyt, ja laulaja erotettiin yhtyeestä maaliskuussa 1979.

Ronnie James Dio:n kausi

Black Sabbathin silloisen managerin, Don Ardenin, kehotuksesta yhtyeeseen tuotiin uudeksi laulajaksi entinen Rainbow-solisti Ronnie James Dio, jonka keulittamana lehdistön "uudelleensyntyneeksi" kehuma Black Sabbath julkaisi albumit Heaven and Hell (1980) ja Mob Rules (1981), ennen kuin Dio riitaantui muiden kanssa ja perusti sooloyhtyeensä.

Seuraavaksi laulajaksi saatiin oman sooloyhtyeensä juuri hajottanut Ian Gillan, jonka laulama Born Again ilmestyi syksyllä 1983, minkä jälkeen hän puolestaan lähti paluun tehneeseen Deep Purpleen. Gillania seurasi solistina David Donato, mutta hänen kanssaan ei syntynyt uutta materiaalia ja tarpeekseen saanut Iommi laittoi yhtyeen telakalle loppuvuodesta 1984.

Tauon katkaisi hetkeksi Live Aid -hyväntekeväisyyssuurkonsertti (1985), jossa Black Sabbath esiintyi alkuperäiskokoonpanossaan. Ozzyn tehdessä hyvin alkanutta soolouraansa, reunionia ei kuitenkaan nähty.

Iommi halusi julkaista Black Sabbath -tuotantoa kepeämmän hard rock -albumi Seventh Starin (1986) sooloalbumina ja laulajanaan Glenn Hughes, mutta levy-yhtiön pakottamana levy julkaistiin Black Sabbathin nimen alla, vaikkei yhtyeessä ollut Iommin lisäksi ainoatakaan alkuperäisjäsentä. Levyä seuranneella kiertueella Hughesin tilalla lauloi uusi kyky Ray Gillen.

Kiertue menestyi heikosti. Seuraavaa levyä (The Eternal Idol, 1987) tehdessä Gillen osoittautui studiossa ammattitaidottomaksi ja muutkin muusikot päättivät toivottomina vaihtaa maisemaa. Levyn lauloi uusi solisti, Tony Martin. Albumi menestyi niin heikosti, että levy-yhtiö antoi Black Sabbathille lähtöpassit.

Iommi oli kuitenkin päättänyt jatkaa musiikillisesti Seventh Starin viitoittamalla tiellä. Vuosina 1989 ja 1990 edelleen enemmän tai vähemmän Iommin soolokokoonpanona toiminut Black Sabbath julkaisi mainiot hard rock -albumit Headless Cross ja Týr. Amerikka ei niistä kuitenkaan välittänyt, ja Black Sabbath kiersi lähinnä Eurooppaa.

Vuonna 1992 ilmestyneellä, yhdeksään vuoteen raskaimmalla Sabbath-levy Dehumanizerilla soitti jälleen Mob Rules -kokoonpano Iommi/Dio/Butler/Vinny Appice. Vokalistiruletti jatkui, kun kaksi keikkaa ennen levyä seuranneen kiertueen loppua Dio lähti yhtyeestä (ne kaksi keikkaa lauloi eräs Rob Halford).

Vaikeita aikoja...

Seuraavalle levylle Tony Martin palasi yhtyeeseen ja lauloi albumin Cross Purposes (1994), jota bändi ei kuuleman mukaan olisi halunnut edes julkaista, mutta levy-yhtiö käytti jälleen veto-oikeuttaan. Sekava albumi menestyi huonosti, mutta vielä sitäkin pahemmin floppasi sen seuraaja, Forbidden (1995), joka huhujen mukaan julkaistiinkin vain levy-yhtiön sopimuksen täyttämiseksi.

Vuosina 1997-1998 alkuperäismiehistö soitti yhdessä OzzFestissä ja Euroopan-kiertueella ja julkaisi Reunion-livealbumin (1998). Sitten seurasi pitkä, paluuhuhujen täyttämä tauko.

Vuonna 2006 Mob Rules- kokoonpano kokosi rivinsä uudestaan, mutta Black Sabbathin paluuhuhujen yhä jatkuessa vahvoina, bändi palasi nimellä Heaven and Hell ja julkaisi albumin The Devil You Know vuonna 2009. Dio kuoli vatsasyöpään 2010 ja samalla päättyi myös Heaven and Hellin tarina.

Parin jäsentenvälisen oikeusjutun ja Iommin moneen kertaan kiistämien paluuhuhujen jälkeen Black Sabbath ilmoitti paluustaan ja tulevasta 13-levystä 11.11.2011. Albumi julkaistiin vuonna 2013 ja siitä tuli Brittilistan ykkönen, 43 vuotta Paranoidin jälkeen.

Black Sabbath soitti The End -jäähyväiskiertueensa tammikuusta 2016 helmikuuhun 2017, ja se päättyi sinne, mistä yhtyeen taru oli alkanutkin, Birminghamiin.

Legendaarisen bändin paidat ja muut Black Sabbath -tuotteet löydät EMP:ltä! Tilaa siis Black Sabbath -tuotteet netistä jo tänään!

Etsitkö lisää tuotteita? Onnistuu! Tutustu Deep Purple, Led Zeppelin tai Judas Priest kauppojemme valikoimaan.

Etkö ole vielä löytänyt kaikkia faniartikkeleita tai jotain asuusi sopivaa? Sitten löydät varmasti jotain täältä:

• ● Queen Fanituotteet
• ● Slayer Merch
• ● Metallica Merch