Mustasch - Rakasta tai vihaa meitä!

Ruotsalaisyhtye Mustasch on viime vuosien aikana noussut tarttuvasta raskaasta rockista pitävien suomalaisten lemmikiksi. Kaiken järjen mukaan tuore studioalbumi "Thank You For The Demon" nostaa suosion taas uudelle askelmalle.

Palataanpa viime kesään ja Joensuun loppuunmyydyn Ilosaarirockin hienoon tunnelmaan. Elettiin nimittäin lämmintä sunnuntai-iltaa, kun päälavalle asteli Motörhead-paitoihin pukeutuneita muusikoita - ja juuri tuolla hetkellä näitä kokeneita ruotsalaisia kehäkettujakin taatusti jännitti aika tavalla.

- Tosiaan, Motörhead joutui yllättäen perumaan viime kesän keikkojaan, ja me saimmekin sitten astella heidän soittosaappaisiinsa muutamilla suurilla kesäfestivaaleilla. Tässä asiassa oli tietenkin kaksi puolta... Motörheadille alunperin pedatulla esiintymispaikalla soittaminen oli tietenkin valtavan hieno kunnia-asia, mutta toisaalta taas: eihän Motörheadin peruuntumista voi oikeasti korvata kukaan tai mikään, huomauttaa kertoo Mustaschin basisti Mats "Stam" Johansson ja jatkaa: - Tilanne ei kuitenkaan jättänyt vaihtoehtoja - meidän täytyi vain lähteä tekemään omaa juttuamme! Niinpä me kiskoimme päällemme Snaggletooth-paidat ja nousimme estradille pitämään hauskaa ja viihdyttämään kansaa parhaamme mukaan. Ja hyvinhän nämä keikat lopulta sujuivat... Ilmeisesti musiikkidiggarit ymmärsivät, ettei Motörheadin peruuntuminen ollut meidän vikamme!

Ruotsalaisfestivaalilla Mustasch sai estradille vieraakseen Motörheadin rumpalin Mikkey Deen.

- Motörhead perui Göteborgin-keikkansakin ja mietimme, että mitä erikoista voisimme keksiä yleisön lohduttamiseksi. Tilasimme sitten kaupungissa asuvan Mikkeyn paikalle ja soitimme "Ace Of Spadesin" hänen kanssaan. Yleisö tuntui tykkäävän kovasti ja olihan se hieno kokemus meillekin, Johansson kertoo.

Kuluvan vuoden aikana Mustasch puolestaan kiertää seitsemännen studioalbuminsa tiimoilta. Odotettu "Thank You For The Demon" saapui markkinoille tammikuussa.

- Tavoittelimme uudelle levylle hieman edellistä "Sounds Like Hell, Looks Like Heaven" -pitkäsoittoa metallisempaa ja päällekäyvempää soundia. "Metal right in your face", kuten englantilaiset sanoisivat, Johansson kuvailee.

Mustaschin riffit ovat olleet kautta linjan suorastaan ensiluokkaisia. Millaisia taikatemppuja näiden tarttuvien kitarajyräysten taustalta löytyy?

- Hyväksymme biiseihimme vain itseämme täydellisesti miellyttäviä riffejä ja melodioita. Jos meidän omat päämme alkavat notkua edestakaisin uuden tuoreen idean tahdissa niin todennäköisesti myös fanimme jaksavat innostua, basisti sanoo. - Mietipä vaikka Panteran kuuluisaa "Walk"-biisiä. Kappaleen simppeli alkuriffi jakaa taatusti mielipiteitä: joku rakastaa sitä eniten maailmassa, kun taas jollekin toiselle "Walk" aiheuttaa päänsärkyä. Me pyrimme kirjoittamaan juuri tällaisia riffejä, joita joutuu joko rakastamaan tai vihaamaan!

Entä uuden albumin nimi "Thank You For The Demon" - millainen tarina siihen liittyy?

- Laulajakitaristimme Ralf Gyllenhammar adoptoitiin, kun hän oli vain 3-vuotias. Ralf kasvatettiin todella tiukan kurin avulla eikä hän saanut kuunnella esimerkiksi raskasta musiikkia lainkaan. Jossakin vaiheessa kasvattivanhempien oli toki "päästettävä irti" Ralfista ja hän pääsi viimeinkin uppoutumaan kaikenlaisten kiellettyjen hedelmien maailmaan... "Raskas demoninen musiikki" vei sitten hänet mennessään ja pian pistimmekin Mustaschin alulle. Levyn otsikko "Thank You For The Demon" on siis suora viittaus Ralfin menneisyyteen!

Pitkäsoitolta löytyy mielenkiintoinen kappale "I Hate To Dance". Kerrohan hieman tästä biisistä.

- Se kertoo kaikista niistä metallidiggareista, jotka eivät pidä tanssimisesta - siis esimerkiksi Mustaschin jäsenistä, nauraa basisti. - Ralf kirjoitti tämän kappaleen alkuidean, mutta toinen kitaristimme David Johannesson nosti biisin varsinaiseen lentoon ideoituaan mukaan mielenkiintoisen discokompin. Sanoituksesta ei sen sijaan ole paljon kertomista - simppeli teksti selittää itsensä varsin hyvin!

Myös "All My Life" on huomiota herättävä kappale niin sävellykseltään kuin sanoitukseltaankin.

- "All My Life" syntyi, kun yhdistimme kaksi demobiisiä ja parista täysin erilaisesta ideasta muodostui lopulta yksi eeppinen järkäle. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen... Siitäkin huolimatta, että toinen näistä alkuperäisistä ideoista oli balladi - enkä minä pidä balladeista lainkaan, Johansson hymyilee. - "All My Lifen" teksti on puolestaan melkoisen tulkinnanvarainen: sanoitus saattaa upota hyvinkin syvälle kuulijan sydämeen tai sitten teoksen lyriikka ei kosketa ollenkaan. Mutta näin sen pitää ollakin, sillä "ihan kiva" ei ole Mustaschin juttu!

Mikäli tämä kirjoitus oli mielestäsi kiinnostava, jaathan sen eteenpäin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta? Jos sinulla on jotain aiheeseen liittyvää mielessäsi, kirjoita kommentti, niin saamme aiheen ympärille aikaan keskustelua. Tätä kirjoitusta saa vapaasti lainata ja siihen linkittää, kunhan vain muistat mainita lähteen.