Powerwolf – Pyhän metallimusiikin suojelijat

Turha sitä on kiistää: Powerwolf on edelleen nykypäivän heavy metal -genren ehdotonta eliittiä. Jos luulit, että bändin ylistäviä arvioita saanut Blood of the Saints -levy oli heidän uransa huippuhetki, olit todella väärässä. Nyt julkaistu Preachers of the Night -levy on kuin upeista helmistä koostuva helminauha, joka saa kuulijan haukkomaan henkeään ja ihailemaan bändin uusia mestariteoksia.

Bändin keulamies Matthew Greywolf aloittaa juttutuokiomme leveä hymy naamallaan: ”Olemme kuin hyvä viini – paranemme vanhetessamme”. Ja kyllä herralla onkin varaa hymyillä, sillä hän jos joku tietää uusimpien tuotostensa arvon. ”Tällä kertaa onnistuimme täydellisesti kaikessa – biisien kirjoituksesta kuoroäänityksiin (jotka tehtiin muuten Saarbruckenin vanhimmassa kirkossa) ja Ruotsissa Studio Fredmanissa tehtyyn miksaukseen.” Bändin muusikot olivat myös hyvin tietoisia heihin kohdistuvista paineista ja odotuksista, mutta ne olivat kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä susilauma odotti itseltänsä. ”Hyvin biisien kirjoittaminen on kaiken elinehto”, toteaa bändin kosketinsoittaja Falk Maria Schlegel. Ensimmäisenä sävelletty kappale oli ”Amen and Attack”, joka määrää pitkälti koko levyn tahdin ja meiningin, jonka Schlegel tiivistää sanoihin ”nopeampaa, kovempaa ja vieläkin selkeämpää metallia”. Aloitimme biisien kirjoittamisen jo heti viimeisen keikkamme jälkeen, sillä halusimme hyödyntää hyvän draivimme ja saada live-keikkojen rosoisen ja raskaan fiiliksen uudelle levylle. Olen sataprosenttisen varma, että onnistuimme tavoitteessamme!”

Kun kysyn heiltä, mistä bändi ammentaa inspiraationsa, kitaristi Matthew Greywolfin vastaus tulee välittömästi: ”Raamatusta – se hakkaa historian kaikki kauhuleffat mennen tullen. Pidämme itseämme uskonnollisten tapahtumien, tapausten ja tosiasioiden reporttereina. Yksilöiden henkilökohtaisilla uskomuksilla kun ei ole lähellekään niin suurta vaikutusta. Tällä kertaa päätimme keskittyä ristiretkiin. Emme halua tuomita tai syyttää ketään, mutta sitä miten paljon kärsimystä ihmiskunnallemme on aiheutettu ristin nimissä, on lähes mahdotonta pukea sanoiksi. Teimme kuitenkin parhaamme, että onnistuisimme siinä Preachers of the Night -levyllämme.”

Vaikka lähtökohdat olivatkin haastavat, viisihenkinen bändi onnistuu vaikeassa tehtävässään loistavasti. Kuulija on yhtä vaikuttunut levyn sanoituksista ja musiikista kuin sen monitasoisesta ja kirkollisen juhlavasta soundista. ”Uskontoon liittyvä historia on todella kiehtovaa. On aivan uskomatonta, miten paljon pahaa ihmiskunnalle on tehty ”hyvän” nimissä." Alusta loppuun asti saksaksi laulettu Kreuzfeuer osoittautuu tosi tarttuvaksi biisiksi, jota keikkayleisöt tulevat laulamaan vielä pitkään. ”Kertosäe oli pyörinyt päässäni jo jonkin aikaa, mutta biisin nimi – Kreuzfeuer – tuli mieleeni vasta kun ryhdyin miettimään sen melodiaa. Tämä biisi suorastaan huutaa kulmikasta ja tanakkaa saksan kieltä. Emme tosiaankaan ole mitään saksankielisten sanoitusten faneja, mutta tässä biisissä homma toimii ja sanoitukset antavat lisää rosoisuutta ja voimaa.”

Upealta levyltä löytyy muuten myös hieman latinan kieltä. ”Opiskelin koulussa myös latinaa ja läpäisinpä jopa latinan jatkokurssinkin”, sanoo bändin urkuri hymyillen. ”Kukapa olisi uskonut, että niistä opinnoista olisi joskus ihan oikeasti hyötyä?” Muistan edelleen seuraavan lauseen sanatarkasti: ”Cuius regio eius religio”. Se tarkoittaa: Kenen maa, sen uskonto. Nyt olemme muovanneet siitä oman uskontunnustuksemme: ”Metalli on uskontomme”. Repikää siitä.

Mikäli kirjoitus oli mielestäsi kiinnostava, jaathan sen eteenpäin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta? Jos sinulla on jotain aiheeseen liittyvää mielessäsi, kirjoita kommentti, niin saamme aiheen ympärille aikaan keskustelua. Tätä kirjoitusta saa vapaasti lainata ja siihen linkittää, kunhan vain muistat mainita lähteen.

Teksti: Markus Wosgien

Käännös: EMP.fi