Sonata Arctica
 - 29.1. Helsinki, The Circus 


Kemiläisyhtye Sonata Arctican suomalaiset ystävät elävät melkoisia kissanpäiviä. Kuinka niin? No, melodisen ja progressiivisen powermetalin merkkibändihän juhlii parhaillaan viisitoistavuotista levytysuraansa mittavan Suomen-kiertueen merkeissä - ja niin tosiaan, onhan maaliskuun lopulla luvassa myös uusi Sonata-studioalbumi "Pariah's Child".

Ennakkotietona paljastettakoon, että tuleva pitkäsoitto risteyttää komealla tavalla niin vanhaa kuin uudempaakin Sonata Arcticaa - luvassa on siis tarttuvaa ja tuplabassareilla(kin) tahditettua voimametallia, mutta pelkkään suoraan paahtoon kemiläiset eivät tietenkään tyydy. "Pariah's Child" on myös Sonatalle enemmän "bändilevy" kuin koskaan aikaisemmin, sillä orkesteri nauhoitti pitkäsoiton uuden basistin Pasi Kauppisen omistaman Studio 57:n uumenissa viime syksynä. Työskentelytavassa on valtava ero esimerkiksi edelliseen "Stones Grow Her Name" -levyyn, joka syntyi käytännössä niin, että jokainen yhtyeen jäsen nauhoitti omat soitto-osuutensa omassa rauhassaan.

Mutta palataanpa Suomen-kiertueen aloittaneen Helsingin-keikan tunnelmiin... Odotettu rundi nimittäin käynnistyi The Circus -klubin uumenissa, viimaisena tammikuun lopun keskiviikkona. Juhlakiertueen avausiltaan toi oman erityisen lisämausteensa se, että kyseessä oli Kauppisen ensiesiintyminen Sonata Arctican riveissä. Mies on toki muiden Sonata-herrojen tuttu jo pitkältä ajalta, mutta ensimmäinen keikka on aina ensimmäinen keikka. No, tämän enempää tätä "tietoa" ei varmaankaan tarvitse pantata: Kauppinen hoiti hommansa suorastaan loistavasti. Oli melkeinpä hämmästyttävää seurata muusikon toimitusta - siis nimenomaan tiedostaen, että kyseessä on hänen Sonata-debyyttinsä - sillä Kauppinen bassotteli äärimmäisen varmasti ja tyylikkäästi. Kaikki kunnia edelliselle nelikielisen haltijalle eli Marko Paasikoskelle, mutta kyllähän orkesterin uusin jäsen nostaa Sonatan vähintään pari pykälää entistä korkeammalle tasolle.

- Kun Marko ilmoitti vetäytyvänsä bändistä takavasemmalle niin eihän meillä ollut Pasin lisäksi muita oikeita vaihtoehtoja, laulaja Tony Kakko sanoo EMP:lle.

Vaikkapa "Ecliptica"- ja "Silence" -levyjen myötä aikoinaan Sonata Arcticasta innostuneiden musiikkifanien saattoi olla hieman hankala nauttia täydestä sydämestä esimerkiksi edellisen "Stones Grow Her Name" -levyn jälkeisestä maailmankiertueesta, mutta tällä hetkellä näidenkin diggarien hymyt ovat todella leveät. Syy löytyy parhaillaan käynnissä olevan Suomen-kiertueen täysin uusitusta biisilistasta, joka sisältää "The Cagen", "My Landin" ja "Victoria's Secretin" kaltaisia pitkään paitsiossa olleita Sonata-klassikoita. Ja mikä mukavinta niin kyllähän nämä Sonata Arctican ikifanien suosikkikappaleet maistuvat taas myös itse orkesterille. Oikein hyvin maistuvatkin.

- Tekeehän se kieltämättä ihmeitä, kun aikoinaan puhki soitettu "My Land" nostetaan taas mukaan ohjelmistoon. Kun katsoo yleisön mielettömiä hymyjä niin siinä on hyvin vaikea olla itsekin innostumatta... Toisin sanoen: tuntuu todella mukavalta soittaa näitä tiettyjä kappaleita pitkästä aikaa, Kakko kertoo.

The Circuksen keikan jälkeen backstagella vilahteli muutenkin tyytyväisiä muusikoita. Reilun parinkymmenen biisin mittainen setti on Sonatan kaikkien aikojen pisin, mutta debyyttikonsertti sujui ongelmitta eikä ensimmäiseen keikkaan yleensä liittyviä kommelluksia tapahtunut. Mikä tässä voisi enää mennä vikaan?

Mikäli kirjoitus oli mielestäsi kiinnostava, jaathan sen eteenpäin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta? Jos sinulla on jotain aiheeseen liittyvää mielessäsi, kirjoita kommentti, niin saamme aiheen ympärille aikaan keskustelua. Tätä kirjoitusta saa vapaasti lainata ja siihen linkittää, kunhan vain muistat mainita lähteen.