Milloin supersankarileffat alkoivat olla muka hyviä?

Marvel on onnistunut muotoilemaan itsensä sarjakuvabisneksen valtiaasta elokuvamaailman suurnimeksi. Sarjakuvasankareita - ja pahiksia on marssitettu valkokankaille järkyttävä määrä (46. leffaa, en ala edes laskea montako hahmoa se teettää), osa onnistuneita ja osa vähän vähemmän onnistuneita. Myös DC on skarpannut leffarintamalla, ja laajentaa omaa universumiaan Justice Leaguella pelkkien Lepakkomies ja Teräsmies leffojen sijaan. Tajuntaani iski vastikään järkytyksenä tunne, että olemme ikään kuin varkain päässeet yli vaiheesta, jossa odotettiin "milloin tulisi ensimmäinen HYVÄ supersankarielokuva". Vielä kymmenen vuotta takaperin ei tullut kuuloonkaan, että leffateatteriin mentäisiin suurin odotuksin, tai että "vain" 7/10 leffa olisi pettymys. Ghost Riderin, Daredevilin ja Catwomanin kaltaiset supersankarileffat asettivat riman järkyttävän matalalle, ja sarjakuvatehtailijoiden leffanäkemys vasta haki uomiaan. Miten tähän laatuleffojen liukuhinatehtailuun sitten päädyttiin?

Vuosi 2008: Obama, Batman ja Iron Man

Käännekohta supersankarielokuvien suhteen on selkeästi vuosi 2008, jolloin Barack Obama valittiin presidentiksi (ei liity muuten aiheeseen). Tuolloin tulivat sellaiset elokuvat kuin Iron Man ja The Dark Knight. The Dark Knight ei periaatteessa luonut mitään uutta: Vain uusi versio tutusta Batman - hahmosta taistelemassa arkkivihollistaan Jokeria vastaan. Se oli vieläpä jatko-osa kolme vuotta aiemmin ilmestyneelle Batman Begins - elokuvalle, joka oli ihan ok. Christopher Nolanin Dark Knight kuitenkin räjäytti potin, ja tämä synkkä seikkailu sai kaikki unohtamaan George Clooneyn, lepakkonännit ja muut hassutukset. Batmanin suosio otti suurimman piikin lähes kahteenkymmeneen vuoteen, ja elokuva voitti jopa kaksi Oscaria. Kuvitelkaa, supersankarielokuva voittaa Oscareita (okei, Tim Burtonin Batman 1989 ja Spider-Man 2, mutta silti)! Aivan yhtä sensaatiomaiseen elokuvaan ei Marvel yltänyt, mutta merkkipaaluna sitäkin merkittävämpään: Iron Manin ensimmäisestä elokuvasta alkoi, jo perinteeksi muodostunut, Marvelin tapa heittää lopputekstien jälkeen kohtaus, jossa annetaan viittaus tuleviin jatko-osiin ja universumin muihin elokuviin. Tuolloin oli jo selkeästi tiedossa, että tultaisiin tekemään Avengers ja kaikille ryhmän hahmoille oma elokuva siinä sivussa. Samuel L. Jacksonin Nick Fury julisti läsnäolollaan alkaneeksi uuden, uljaamman supersankarielokuvan aikakauden. Ja Iron Man oli itseasiassa aika hyvä leffa!

Laadukasta, mahtavaa, myyvää - mutta ei kaviaaria

Vuoden 2008 jälkeen kalsarisankareiden leffameiningit ovat koko ajan kehittyneet parempaan suuntaan. DC toi Suicide Squadin ja koko Justice League hässäkän mukana mukavaa, kaivattua kilpailua. Tällä hetkellä ollaan jo pisteessä, että on varaa olettaa uuden supersankarileffan olevan hyvä (ja kyllä, Batman v Superman oli hyvä). Mutta moni todellinen elokuvatietäjä varmasti kyynelsilmin toteaa, että yhtään hyvää elokuvaa ei ole tehty sitten Kummisetien jälkeen, vaan nykyään tehdään vain remaken remakeja ja supersankarileffoja. Jos Oscareita pidettäisiin jonkinlaisena elokuvan laadun mittarina (mitä ei tehdä, missään) niin sillä perusteella koko elokuva-ala olisi nostanut tasoaan huimasti: Supersankarileffat eivät ole Oscaria onnistuneet saamaan The Dark Knightin jälkeen. Rima on kieltämättä asetettu korkealle, mutta Oscarithan ovat tunnetusti itseään tärkeämpien akateemikkojen sisäpiirin juttu, jossa ei myönnetä mitään sarjakuviin  perustuvien elokuvien laatua. Ei ainakaan jos niissä on positiivinen vire, eikä mitään suurta sisäistä viestiä vietäväksi koko maailmalle.

 

Supersankarileffat ovat tulevaisuudessa entistä kovempia?

Tulevaisuus tälläkin saralla näyttää kirkkaalta. Marvelilta on tulossa ehkä kaikkien aikojen paras Spider-Man leffa (uskon ja toivon näin), ehkä ensimmäinen oikeasti hyvä Wolverine - leffa (ainoastaan toivon) ja juuri äskettäin leffateattereihin lipui Doctor Strange, josta kerron lisää seuraavassa postauksessa! DC:n Justice League sekä Wonder Woman, The Flash ja Aquaman leffat tekevät kovasti tuloaan. Kapteeni Amerikkoja ja muita ei ihan hetkeen viitsi rebootata, mutta silti tai juuri siksi supersankarileffat on silti turvattu pitkäksi aikaa. Kunhan ette enää sotke Nicolas Cagea tähän millään tavalla.

It's not who I am underneath, but what I do that defines me! - Teemu Michael