Karmarock 25 - festarien parhaat tyylit eli Karmalooks

Oletteko kuulleet Harjavallasta? Me satakuntalaiset käytämme paikkakunnan nimeä kiertoilmaisuna mielisairaalalle. Jos joku sekoaa, hän "joutuu Harjavaltaan". Lisäksi Harjavalta tunnetaan melodista vaihtoehtorockia soittavasta Maj Karma -yhtyeestä. Maj Karma (tai tuolloin vielä Maij' Karman Kauniit Kuvat) päätti 25 vuotta sitten perustaa Harjavaltaan festarin nimeltä Karmarock, jotta bändillä olisi edes yksi keikka vuodessa. Täytyy sanoa, että hieno homma, että perustivat. Karmarock on nimittäin joka vuosi yksi kesän kohokohtia. Festarin merkkaa ylös kalenteriin jo kesän alussa, sillä a) siellä on aina ainakin yksi loistava bändi (isäntäyhtye) ja b) sinne ei oikeastaan edes mennä esiintyjien takia, vaan fiiliksen, jollaista ei muualta löydä.

Rentoa fiilistä ja vastavirtameininkiä

Se, että festareille ei mennä esiintyjien takia, ei tietenkään tarkoita sitä, etteivätkö esiintyjät olisi mahtavia. Mieleen ovat jääneet aikaisemmilta vuosilta itsestäänselvän Maj Karman lisäksi Mokoman, Eläkeläisten, Ismo Alangon, CMX:n ja Pertti Kurikan nimipäivien keikat. Asiaa tutkiessani huomasin, että myös Kumikameli on esiintynyt festareilla vuonna 1996! Kumikameli on lempiyhtyeitäni, tosin top 3:ssa on myös Maj Karma. Minulla on jopa yhtyeen ensimmäinen levy, Kaukana puhelimista, jota nykyään, yhtyeen noustua suosioon, kaupataan ihan hyvillä hinnoilla. Koska olen tällainen fanityttö, on hauskaa, että Karmarockissa myös artistit pyörivät tavallisen kansan - ja huippubloggaajien - parissa.

Nyt kahtena vuonna Karmarock ei ole paljastanut esiintyjiä etukäteen, vaan liput on myyty sika säkissä -periaatteella. Ihan mieletön idea tämäkin! Oli ihan eri tunnelma jännittää bändejä, kun niitä piti arvailla. Kattaus oli kyllä mieleeni. Tänä vuonna esiintymässä olivat Maj Karma, View, Lost Society, Atomirotta ja The Rane, Vuoltee, Olavi Uusivirta, Teksti-TV 666, End of August, Salaliitto, Relax Trio, Varvara ja Local Masonic. Olavi Uusivirralta en tiedä kuin ehkä kaksi biisiä, mutta show oli niin mukaansatempaava, että tanssimme koko keikan ajan. Atomirotan keikalla olen ollut aikaisemminkin, joten kova meno ei tullut yllätyksenä. Maj Karman aikana satoi, mutta se ei haitannut ollenkaan. Yritin käynnistää moshpittiä, mutta siihen ei oikein lähtenyt kukaan mukaan.

Karmalooks

No niin, nyt festarien tyyliosioon. Verrattuna Ruisrockiin yleisilme oli huimasti tummempi ja rockimpi, mikä ei yllätä varmaankaan ketään. Tyylejä oli myös tarjolla suuremmalla haitarilla. Tyylien yksityiskohtia tosin oli tietenkin vaikeampi bongata, kun kaikilla oli niin totaalisen erilaiset lookit jo valmiiksi. Omaa silmääni miellyttivät eniten tyylit, joissa oli mukana rento fiilis ja käytännöllisyys. Festareilla jotenkin vaan pitää olla aavistuksen nuhjuinen. Ihaninta olivat lookit, joissa rikottiin jotenkin perinteisiä rooleja ja tyylisääntöjä.

Katsokaa nyt esimerkiksi näitä tyylinäytteitä: ensimmäisen kuvan goottileidi MINTUNVIHREISSÄ Hai-saappaissa ja old school -brittipunkkari, mies hameessa ja converseissa (ja hääpäiväpaidassa! <3) sekä kolmikko, joka sisältää niin rastat, vyölaukun, lyhyet shortsit (sekä miehellä että naisella), parran ja naamatatuoinnin. Niin söpöä!

Bloggaaja itse oli rennoissa fiiliksissä tässä lookissa:

Hauska juttu oli se, että monella miehellä oli kukkakuosia jossakin muodossa. Mikäs ihana muoti se tämä on? Kukkakuosi tosin voisi sisältyä ns. Dickies-tyyliin eli hiukan boheemihtavaan hipster-lookiin, johon kuuluu mm. pappalippikset ja henkselit.

Perinteisen mustan ja bändipaitojen lisäksi mukana oli reilu annos värejä ja boheemiutta. Seuraavan kuvan ihana ysärityttö oli suorastaan eteerinen ja oikealla oleva kasarijäbä puolestaan hulvaton lasiensa ja paitansa kanssa. Keskellä olevan tyypin paidassa lukee ämpäri., koska hänen yhtyeensä Local Masonic aloitti koko festarin ja jakoi 100 ensimmäiselle ämpärin. En ikävä kyllä ehtinyt saada sellaista :(

Paikalla oli tietenkin metsuriseksuaalien unelmia (jolla on muuten sama paita EMP:ltä kuin minulla), perinteisiä bändiliivejä (katsokaa noita nimmareita!) sekä hauskoja aurinkolaseja. Yritin saada ostettua nuo lasit, mutta ei niitä myyty!

Festaritukkia oli niin paljon erilaisia, että en löytänyt niistä selkeitä trendejä. Ehkä sivukaljuja ja kokokaljuja näkyi naisilla normaalia enemmän. Festarikampaus numero 1 on selvästikin ysärityyliset saparot ja letit - ja ovathan ne kätevät, sillä silloin ei käy kuin allekirjoittaneelle, jonka kiharat lannistuivat sateessa jotenkin omituisesti samalla piikkisuoraksi ja latteaksi mutta kuitenkin erittäin takkuiseksi pehkoksi.

Kaiken kaikkiaan lookit kuvastivat festarifiilistä oikein hyvin: ihmiset hymyilivät, takakireyttä ei ollut havaittavissa sitten missään ja kaikki näyttivät omanlaisiltaan. Trendejä seurattiin, mutta omilla ehdoilla. Samaa voisi sanoa festarista, josta on muodostunut jo klassikko.

Karmarockissa on kyllä yksi huono puoli: festarin jälkeen jää vähän haikea fiilis. Ei jaksaisi taas odottaa koko vuotta. Kiitos paljon järjestäjille ensinnäkin tekemästänne työstä sekä siitä, että Karmarock ui vielä vastavirtaan ja keskittyy oikeaan asiaan.