Draamaa, jota vain urheilu voi tarjota? Jalkapallo ja sen käsikirjoitus

Vuosi 2018 käynnistyi nörttirintaman osalta näyttävästi ja kiristyi keväällä sellaiseen viihdealan rynnistykseen, että ei paremmasta väliä. Elokuvateatterissa sai ravata tämän tästä, kun Avengers, Deadpool 2 ja Han Solo ilmestyivät lähes vuoroviikoin. Hädin tuskin kerkesin aloittaa Far Cry 5 elämykseni, kun peli jo lensi nurkkaan isomman ja kauniimman God of War:n tieltä. Kesäkuussa alkoi E3 – messut, joissa julkistetaan tulevan vuoden ja vuosien parhaat pelit. Tässä vaiheessa huomasin kuitenkin jotain merkittävää: Kaikki isot pelijulkaisut menivät pitkälle tulevaisuuteen, tai aikaisimmillaankin syksyyn. Missä on pelikesä/leffakesä 2018? Karu fakta lienee itsestään selvä: Sekä peli – että leffa-ala saivat väistyä isomman tieltä. Jalkapallon MM-kisat pelataan vain kerran neljässä vuodessa.

Jalkapallo vie voiton lähes kaikesta

Niin isoksi kuin peliala onkin paisunut ohittaessaan elokuva-alan merkittävästi, se jää silti kauas siitä maailman yhdistävimmästä asiasta, jalkapallosta. Kuningaslaji, maailman ykköslaji tuo neljän vuoden välein koko maapallon yhteen katsomaan, kuinka miljonäärit juoksevat pallon perässä kieli pitkällä. Tuo kokonaisen kuukauden kestävä, urheilumaailman suurin ja kaunein, pysäyttää hetkeksi kaiken tieltään. Sen aikataulujen mukaan suunnitellaan elämää, siitä puhutaan kahvipöydissä, siihen upotetaan rahaa tähtitieteellisiä summia. Mutta mikä tekee jalkapallon MM-kisoista niin ison jutun?

Totta kai jalkapallon MM-kisoilla on pitkät perinteet. Kisoja on järjestetty neljän vuoden välein vuodesta 1930, ja ainoa asia, joka on tätä rytmiä muuttanut, on toinen maailmansota (joka ei puhjennut pelissä syntyneistä erimielisyyksistä). Vanhemmat ovat kertoneet silmiä pyöritteleville lapsilleen omia kisamuistojaan, ja luoneet lastensa kanssa uusia koko kisojen elinkaaren ajan. Joukkeuita kannatetaan tai vihataan syistä, jotka ovat tapahtuneet kisoissa 40 tai 50 vuotta takaperin. Jalkapallo on ollut olemassa likipitäen aina, ja sitä pelataan lähes kaikkialla maailmassa. Ainoa asia elokuva-alalla, jolla on yhtä pitkät perinteet, on Clint Eastwood.

Ja sen huomaa…

Torilla tavataan ja Darude – Sandstorm soi

Mukana on luonnollisesti myös nationalismi, kuten aina huippu-urheilussa. Oman maan paremmuus toisia maita kohtaan niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin nahkakuulan potkimisessa, on alati ilon tai itkun paikka. Samaan tapaan meitä ei sytytä Angry Birdsin tai Rendelin menestys maailmalla, koska taide ei ole kilpailu, eikä sitä oikein voi pisteyttää, edes niin järjettömällä systeemillä kuin Fifa Ranking. Parhaita elokuvantekijöitä ympäri maailman ei koota yhteen kuukaudeksi, jonka lopuksi se eniten voittanut nostelee kannua (tämä ois kyllä oikeasti todella hieno formaatti). Ja jos joku tässä yhteydessä mainitsee sanallakaan Oscar – gaalan, niin voi poistua välittömästi.

Vielä jonain päivänä….

Käsikirjoitustiimille knallia päästä

Mutta jos tämän mukaviisaan analysoinnin sijaan kysyisit vaikka minulta, anononyymiltä futiksen ja populaarikulttuurin ystävältä, miksi jalkapallo on parasta, sanoisin, että käsikirjoitus tai oikeammin sen puute. Vaikka pelaajille ja joukkueille voidaan antaa arvosanat ja pisteet, ja niputtaa paremmuusjärjestykseen, on kuitenkin kyse ihmisistä ja osittain myös tuurista. Videopeleissä et voi voittaa aloitushaarniskalla loppupään lohikäärmettä pelkästään sillä, että tulet tiimikavereiden kanssa hyvin toimeen ja teille sattuu loistopäivä. Elokuvissa odotamme aina käännettä ja turvaudumme ajatukseen, että paha saa lopulta palkkansa. Monien vihaama ”pahis” Sergio Ramos voitti Mestarien liigan jälleen kerran, mutta Espanja tippui nöyryyttävästi kisaisäntää vastaan MM-kisoissa. Miljoonien ihmisten ihailema Messi oli kisoissa kuin haamu, ja katosi kuvasta juuri silloin, kun sitä esiin loikkaavaa sankaria eniten kaivattiin. Ennakkosuosikit putoavat, ja maailma hurraa, kun altavastaaja sankarimme nousee kuoleman kielistä voittoon – vai nouseeko sittenkään? Tätä kaikkea ja paljon enemmän on jalkapallo.

Tai sitten Ranska puolustaa 90 minuuttia ja voittaa 1-0.

It’s coming home – Teemu Michael

The post Draamaa, jota vain urheilu voi tarjota? Jalkapallo ja sen käsikirjoitus appeared first on EMP-blogi.