Semisti makaaberi

Kävin vähän aikaa sitten kirjallisuuskurssin, jossa käsiteltiin makaaberin historiaa. Kuolemasta muistuttaminen on oikeastaan muistutus elämästä - elä, koska jossain välissä kuolet. Kuolema tekee myös meistä kaikista tasavertaisia. Olen teettänyt tämän ajatuksen innoittamana olkavarteeni tatuoinninkin, mutta vasta viime aikoina olen innostunut ottamaan pieniä vaikutteita makaaberista kuolemalla leikittelystä tyyliini - vaatteisiini ovat päässeet luut sekä pääkallot ja huuleni olen värjännyt kalmanvihreiksi.

Vihreää huulikiiltoa!

Vihreä huulikiilto on päässyt vakiotuotteeksi arkimeikkipussiini. Se muistuttaa minua sekä makaaberisti kuolemasta että nyt jälleen pinnalle nousseesta grunge-muodista. Manic Panicin Poison Ivy Lethal -huulikiilto on aika runsaspigmenttistä ja sitä voi levittää paksummin tai ohuemmin - itse tykkään ohuemmasta kerroksesta, jolloin huulten puna kuultaa hiukan läpi. Manic Panicin Lethal-kiiltoja löytyy myös muun värisenä, esimerkiksi mustana, lilana ja pinkkinä. Itse tykkään nyt eniten tästä vihreästä, koska en ollut tarpeeksi vanha sineämään tai vihertämään huuliani 90-luvun grunge-aikaan. Ehkä olen siitä vieläkin hiukan katkera.

Vihreät huulet kannattaa arkena yhdistää muuten hillittyyn meikkiin, ettei lopputulos ole liian gootahtava. Tietysti joskus voi halutakin olla gootti. Itse kokeilin pin up -tyylistä perusmeikkiäni (pienieleiset kissansilmärajaukset, kulmakarvat ja poskipuna) niin, että vaihdoin normaalisti kirkkaanpunaisen huulipunani synkähköön huulivihreään. Ihan kivalta sekin näytti!

Koirani Vili eli Choco-Chanel ja minä, Gootti-Coco.

Vältän myös vaatteissani liikoja goottivaikutteita, jos minulla on vihreät huulet. Liika on liikaa. On aika hauska kontrasti, kun on muuten klassinen leidi - helmet, nuttura ja pikkumusta - mutta niinkin keskeinen asia kuin huulet on jotain ihan muuta. Ekassa kuvassa oleva hapsuinen hipsterinuttura (joka ei nyt ehkä kunnolla näy) toimi myös hyvin.

Pidä muu meikki simppelinä.

Luita!

Makaaberi-kurssilla minulle selvisi, että luurankoja on näkynyt (kirkko)taiteessa niinkin pitkään kuin jo 300-luvulta lähtien, tunnetummin 1400-luvun lopulta, siis myöhäiskeskiajalta saakka. Ensin luurangot laitettiin tanssimaan (tästä löytyy lisää tietoa täältä: Danse Macabre, ja sama suomeksi: Kuolemantanssi), mutta nykyään luurankoja, pääkalloja ja luita löytyy vähän joka paikasta - itsestäänselvästi rock-, gootti- ja muista vaihtoehtotyyleistä mutta myös valtavirtamuodista. Tykkään itse näistä Poizen Industriesin Bone -hiussoljista, sillä ne ovat tummassa tukassani melko huomaamattomat, mutta kuitenkin kiva yksityiskohta. Soljet sitovat vihreät huulet muuten klassiseen tyyliin. Vaaleatukkaisille tai huomiota herättävämpien yksityiskohtien ystäville niitä on saatavilla myös vaaleana versiona.

Kuolettavan tyylikästä <3

Vaikka tykkäänkin makaabereista ja goottihenkisistä yksityiskohdista, minusta niiden pitää olla hienovaraisia. En muutenkaan tykkää alleviivata liikaa mitään. Luiset kädet hiuksissani voivat ihan hyvin siis jäädä huomaamatta, vihreät huulet eivät ehkä niinkään - sen ei ole mitään väliä. Muistakaa kuitenkin, että jos luurankoja ripottelee ylleen liikaa, saattaa lopputulos olla hiukan liian koominen - tosin sitähän se kuolemantanssikin teemana ja allegoriana hiukan on, koomista mutta karmivaa.

Kategoriat: Ruki

Tagit: kosmetiikka Luuranko Makaaberi Manic Panic poizen industries tuotteet | Pysyvä linkki

Jaa tuote: