Aavikoilla on maaginen vetovoima gootteja kohtaan. Rauniot, tyhjät teollisuushallit, hylätyt talot, aavekaupungit: täällä yhdistyvät monet viehätykset. Näillä paikoilla on rikas menneisyys täynnä historiaa ja tarinoita. Samalla luonto ottaa nämä paikat takaisin ja tarjoaa kuvan menneisyydestä ja katoavaisuudesta. Klassinen vanitas-motiivi, jossa käy selväksi, ettei tästä maailmasta voi ottaa mitään mukaansa ja että kaikki on omistettu kuolemalle eikä mikään ole olemassa ikuisesti. Gootit eivät muuten ole kiinnostuneita vain visuaalisesta, vaan he tutkivat menneisyyttä ja penkovat matkaoppaita ja tekstejä hylätyistä paikoista.
Kuvaussessiot menneisyyden paikoissa ovat erityisen suosittuja. Mikä olisikaan parempi tausta mallille, joka haluaa ilmaista sisäänpäin kääntyneisyyttä, eristäytyneisyyttä, melankoliaa tai maailman väsymystä? Ei ole harvinaista, että harrastajavalokuvaajat kohdentavat lomillaan nimenomaan hylättyjä paikkoja dokumentoidakseen niiden rappeutumista. Erityisen karmiva ja surullinen motiivi on maisema Tšernobylin entisen ydinvoimalan ympärillä, joka teki alueesta asuinkelvottoman 1980-luvulla räjähdyksen seurauksena. Samalla tämä motiivi osoittaa ihmiskunnan pimeän puolen, joka tuhoaa omaa elinympäristöään, ja on siten puhdasta yhteiskuntakritiikkiä. Kuvia hylätyistä paikoista esitetään usein goottilaisfestivaalien näyttelyissä.